Hasu (1921)
| Hasu / 蓮 | |
|---|---|
 Hasu |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Uraga Dock Company |
| Kölinlasku | 2. maaliskuuta 1921 |
| Laskettu vesille | 8. joulukuuta 1921 |
| Palveluskäyttöön | 31. heinäkuuta 1922 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
864 t (normaali) 1 036 t (kuormattu) |
| Pituus | 85,3 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 7,9 m |
| Syväys | 2,4 m |
| Koneteho | 21 500 ihp |
| Nopeus | 36 solmua |
| Miehistöä | 148 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
3 × 120 mm/45 type 3 4 × 533 mm torpedoputkea |
Hasu (jap. 蓮) oli keisarillisen Japanin laivaston Momi-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Momi-luokka
Alus tilattiin Uraga Dock Companyltä, missä köli laskettiin 2. maaliskuuta 1921. Se laskettiin vesille vielä saman vuoden lopulla 8. joulukuuta ja otettiin palvelukseen 31. heinäkuuta 1922.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyynenmeren sodan alkaessa alus kuului Kiinan aluelaivaston Shanghain alueen tukikohtajoukkoihin sisaralustensa Kurin ja Tsugan kanssa. Aluksen tehtävänä oli suojata meriliikennettä ja yhteyksiä Kiinan rannikolla ja Jangtsella, minkä joen matala syväys mahdollisti. Hasu ja tykkivene Toba upottivat 8. joulukuuta 1941 Britannian kuninkaallisen laivaston tykkivene HMS Peterelin Shanghaissa. Sodan alun tapahtumien jälkeen alus sisaraluksineen partioi vuoden 1943 Shanghain edustalla sekä suojasi saattueita Shanghain ja Makon välillä.[2]
Vuonna 1944 alusten toiminta-alue laajeni käsittämään Formosan ja Filippiinit. Hasu osui miinaan 2. elokuuta Jangtsella, mikä jätti aluksen liikuntakyvyttömäksi. Alukselle tehtiin hätäkorjaukset Shanghaissa syyskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen se siirrettiin Hongkongiin. Alus sai lisävaurioita Yhdysvaltain laivaston TF38:n lentokoneiden hyökätessä Hongkongiin. Alus palasi Shanghaihin, jossa sen vaurioiden korjaaminen saatiin päätökseen 20. maaliskuuta 1945.[2]
Alus palasi Kurin kanssa suojaamaan saattueita Etelä-Kiinan merelle, kunnes etenevät liittoutuneiden joukot pakottivat luopumaan saattuereiteistä. Alukset vetäytyivät 25. kesäkuuta Tsingtaoon suojaamaan Pohjois-Kiinan rannikon liikennettä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Jentschura, Hansgeorg; Jung, Dieter & Mickel, Peter: Warships of the Imperial Japanese Navy, 1869–1945. Lontoo: Arms & Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-151-1 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gardiner 1987, s. 244.
- ↑ a b c They Also Served: The Second-Class Destroyers CombinedFleet.com. (englanniksi)