Hassin työväentalo
| Hassin työväentalo | |
|---|---|
| Hassin työväentalo | |
| Osoite | 42260 Hassi |
| Sijainti | Jämsä |
| Valmistumisvuosi | 1911 |
| Rakennuttaja | Hassin työväenyhdistys |
| Omistaja | Hassin työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Hassin työväentalo on Jämsässä Hassin kylässä sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas. Työväentalon omistaa Hassin työväenyhdistys, ja se edustaa työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hassin työväenyhdistys on perustettu 1905. Ensimmäisiä iltamia on pidetty Norolassa. Tontti on saatu lahjoituksena Nestori Hintalta vuonna 1910. Kylän ohi virtaavasta uittoväylästä on talkoilla ongittu uppotukkeja rakennustarpeiksi. Joonas Korola lainasi rahaa 1 600 mk rakentamista varten. Talo on rakennettu talkoilla.[1]
Yhdistykselle valmistui oma lippu vuonna 1912. Kyläkuntien väliset erimielisyydet johtivat helposti jopa tappeluihin, minkä vuoksi vuonna 1913 perustettiin järjestysvaliokunta valvomaan erityisesti iltamien järjestystä. Erimielisyyksien voimistuessa Hassiinkin perustettiin järjestyskaarti vuonna 1917. Sisällissodan jälkeen haavat umpeutuivat. Työväenyhdistys oli kyläkunnan ensimmäinen virallinen yhdistys, ja siitä tuli kyläläisten yhdysside. Työväentalosta tuli samalla kyläkunnan sivistysrientojen keskus. Siellä oli kauppias Jutilan lisäksi Hassin kylän ensimmäinen puhelin.[2]
Kieltolain aikana järjestyshäiriöt lisääntyivät, ja erityisen vaikeita Hassissa olivat vuodet 1926–1927. Huvitilaisuuksiin jouduttiin jakamaan pääsykieltoja ja erottamaan jäseniä määräajaksi kieltolakirikkomusten vuoksi. Vuoden 1927 alussa jopa huvitoimikunnan jäseniä oli osallisena talolla sattuneissa järjestyshäiriöissä.[3]
Toiminta hiljeni 1950-luvulta lähtien, ja 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa yhdistys ajautui kassakriisiin lunastettuaan omakseen työväentalon tontin. Yhdistys joutui myymään 1930-luvulla rakennetun putkan ja levysoittimenkin. 1970-luvulla yhdistys ajoi aktiivisesti oman kylän etuja.[4]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalo on valmistunut vuonna 1911. Sen on piirtänyt rakennusmestari Risto Enroos Jämsästä. Talo on hirsirunkoinen ja vuorattu laudoilla 1920-luvulla. Samaan aikaan talo maalattiin punaiseksi paitsi seinien yläosat keltaiseksi. Alkuperäinen kate on päre, myöhemmin huopa. Sisäkatto on paneloitu. Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen ja asunto.[5] Vuonna 1935 talon päärappu valettiin betonista. Vuonna 1936 on korjattu uunit ja sisustettu uudelleen. Vuonna 1945 talon on sähköistetty, ja vuonna 1950 katto on korjattu ja talo maalattu.[1]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talossa on järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, urheiluharjoituksia, iltamia, tansseja ja juhlia.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. (Museoviraston raportti) julkaisematon, 1979. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kulha, Keijo K.: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925. Turku: Vanhan Jämsän historiatoimikunta, 1974. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Kuusisto, Seppo: Jämsän historia. Ensimmäinen nide 1926–1952. Vammala: Jämsän kaupunki, 1989. ISBN 952-90115-4-7
- ↑ Kuusisto, Seppo: Jämsän historia: Toinen nide 1952–1976. Vammala: Jämsän kaupunki, 1989. ISBN 952-90115-5-5
- ↑ a b Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.