Hartikan kirkkomaa

Hartikan kirkkomaa sijaitsee Laukaan Tarvaalassa, Keski-Suomessa. Sinne rakennettiin Laukaan kunnan ensimmäinen puukirkko, joka otettiin käyttöön 1593 ja poistui käytöstä 1685. Uusi kirkko rakennettiin Pellosniemeen, nykyisen Laukaan keskustaan. Tämän myötä Laukaa erosi vuonna 1593 Rautalammista erilliseksi kirkkopitäjäksi, joten kyseinen vuosi on Laukaan seurakunnan syntyvuosi. Hartikan kirkkomaa, sekä kirkkoniemi ovat metsähallituksen ylläpitämä retkikohde ja muinaismuistolailla suojatut. Lisäksi Kirkkoniemestä tuli 1955 Laukaan kunnan ensimmäinen luonnonsuojelukohde.

Laukaan seurakunta järjestää hartauksia yhtenä kesäsunnuntaina ja jouluaattona. Tätä varten siellä on puinen risti, alttari, muistolaatta ja vuonna 1993 valettu kello sekä tapuli.

Historia

Kirkko rakennettiin 1589–1591, joka oli Venäjän ja Ruotsin välisen 25-vuotisen sodan aikaa. Se sijaitsee Kirkkolahden (nykyisin Kirkkoniemi) suvannon reunassa, harjun itärinteellä. Paikan ensimmäinen kirkkoherra oli Ericus Marci Finno (Erkki Markunpoika Suomalainen). Edellä mainittu oli myös mukana allekirjoittamassa vuoden 1593 Uppsalan kokouksen päätösasiakirjaa, jossa luterilaisuus julistettiin Ruotsin ja Suomen kristinuskon pohjaksi. Finnon allekirjoituksessa on ”Laukaalainen”, joka viittaa hänen kotiinsa Laucasvirran (nykyisen Tarvaalanvirran) varrella.

Kirkko

Kirkko oli pystyssä vielä 1750, kunnes lahosi lopullisesti. Sen sijainti on nähtävissä nurkkahirsien, sekä kivijalan jäännösten avulla. Rakennus on ollut 9,5 metriä leveä ja 12,5 metriä pitkä suorakaide. Nurkkakivet ovat olleet tasapintaisia, ja kahdessa nurkassa on käytetty perustana nyrkin kokoisia kiviä, joita on tilkitty pien ja tuohen sekoituksella. Kirkkomaalle johtavan portin sisäpuolella on kiviä, jotka ovat olleet kirkon eteläseinustalla sisäänkäynnin kynnyksellä ja asehuoneessa. Kirkon hirsiraunioita säilytetään säältä lukitun suojakatoksen alla.

Kirkkomaa

Hartikan kirkkomaan nimi juontaa juurensa Hartikan suvusta, joka on asunut yhtä Kuusveden kylän vanhimmista torpista ainakin jo vuodesta 1690. Torppaa kutsutaan Hartikan sepän torpaksi, sillä siellä on ilmeisesti elänyt kyseisen suvun ammatinharjoittajia. Nykyisin se on yksityinen kotimuseo. Kirkon ympärillä on ollut myös hautausmaa. Sen alta ja ympäriltä on löydetty monia hautoja. Noin 400 metrin päästä löytyy myös Keski-Suomen vanhin ja ainoa kivikautinen kalmisto punamultahautoineen, sekä asuinpaikkoineen kampakeraamiselta kaudelta 3300-2500 eKr.

Lähteet

• http://www.laukaasrk.fi/seurakunta/yleisesittely (Arkistoitu – Internet Archive)
• http://www.tarvaala.fi/info/hartikka/
• https://visitlaukaa.fi/nahtavyydet/hartikan-kirkkomaa/

Aiheesta muualla

• Vanhan Herranhuoneen muisto, Suomen Kuvalehti, 07.11.1925, nro 45, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot