Harry Persson
| Harry Persson | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. syyskuuta 1898 Tukholma, Ruotsi |
| Kuollut | 1. lokakuuta 1979 (81 vuotta) Solna, Ruotsi |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Nyrkkeilijä | |
| Lempinimi | HP |
| Pituus | 185 cm |
| Painoluokka | raskassarja |
| Ammattilaistilastot | |
| Ottelut | 41 |
| Voitot | 32 |
| – tyrmäysvoitot | 17 |
| Tappiot | 5 |
| Ratkaisemattomat | 4 |
| Ei tuomiota/ mitätöity |
0 |
Harry Persson (4. syyskuuta 1898 Tukholma – 1. lokakuuta 1979 Solna, Ruotsi) oli ruotsalainen raskaansarjan nyrkkeilijä, joka nyrkkeili ammattilaisena vuosina 1923-35 ja oli parhaimmillaan The Ring-listalla vuonna 1926 sijalla 6.[1]
Toiminta ennen ammattilaisnyrkkeilyuraa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tukholmassa syntyneen Harry Perssonin asuinalue oli Vasastaden-kaupunginosa. Hän suoritti asevelvollisuutensa Västmanlandin rykmentissä ja sen jälkeen toimi katukivetysten laittajana, joka oli osaksi selittäjänä hänen voimistaan, joita hän käytti myöhemmin nyrkkeilykehässä. Harrastuksena oli aluksi jalkapalloilu, mutta myöhemmin häne aloitti harrastuksen nyrkkeilijänä Solna BK:n riveissä. Amatöörinä hän nyrkkeili kaikkiaan 13 ottelua, joista hän voitti kaikkiaan 11. Tappioon päättyneet ottelut olivat uran ensimmäinen marraskuussa 1921 tanskalaista olympiamitalisti Søren Peterseniä vastaan ja Ruotsin mestaruusloppuottelussa Nils Westeriä vastaan.[2]
Pitkä ammattilaisura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harry "HP" Persson nyrkkeili ensimmäisen ammattilaisottelunsa 14. helmikuuta 1923 tanskalaista Emil Andreasenia vastaan. Ottelu päättyi HP:n voittoon keskeytyksellä 9. erässä. Voitolla hänestä tuli Skandinavian raskaansarjan mestari. Kuukautta myöhemmin hän puolusti mestaruuttaan toista tanskalaista eli Hans Jorgensenia vastaan. Ottelu päätyi Perssonin tyrmäyksellä 1. erässä. Vuoden 1925 loppuun mennessä Persson otteli 19 voittoa joukossa italialainen Giuseppe Spalla, englantilainen Harry Reeve, Belgian mestari Jack Humbeeck ja kanadalainen Larry Gains. Ainoa tappio tuli hollantilaiselle Piet van der Veerelle. Huhtikuussa 1926 hän otteli Tanskan Søren Peterseniä vastaan Skandinavian mestaruusottelussa tyrmäten tanskalaisen 6. erässä. Tämän jälkeen Persson siirtyi nyrkkeilemään ulkomaille. Lontoossa ottelemansa ja voittamansa Phil Scottin jälkeen Persson siirtyi Yhdysvaltoihin jatkamaan uraansa.[3]
Persson oli jo vuoden 1925 aikana noussut 11. parhaaksi raskaansarjan nyrkkeilijäksi The Ringin -listalla. Elokuussa 1926 Persson voitti amerikkalaisen Johnny Riskon pistein Madison Square Gardenin kehässä New Yorkissa. Kolmas voittoon päättynyt 23. syyskuuta 1926 Philadelphiassa ottelu Sergeant Jack Adamsolia vastaan oli esiottelu Gene Tunneyn ja Jack Dempseyn väliselle MM-ottelulle. Sen jälkeen Perssonin kolme ottelua vuoden 1926 loppuun mennessä päättyi hänen tappiokseen. Tunnetuin näistä kolmesta voittajasta oli Bud Gorman. Tässä vaiheessa Persson oli kuitenkin 6:na The Ringin listalla.[3] Persson koki tappionsa sisältäneen ottelumanipulaatioita, jotka johtivat osaksi hänen tappiokseen. "HP" Persson palasi Yhdysvalloista Ruotsiin vuoden 1927 alussa.[1]
Palattuaan Ruotsiin Persson kohtasi syyskuussa 1927 Gormanin uudelleen nyt Tukholmassa voittaen keskeytyksellä 4. erässä. Persson pysyi voittamattomana 11 kamppailun ajan. Tappio tuli elokuussa 1931, jolloin Norjan Otto von Porat voitti hänet keskeytyksellä 1. erässä. Samalla von Porat sai Skandinavian raskaansarjan mestaruuden. Samalla Persson ilmoitti lopettavansa ammattilaisnyrkkeilyuransa. Kahden vuoden jälkeen hän palasi kuitenkin vielä kehään nyrkkeillen Ruotsissa kolme ottelua viimeisen lokakuussa 1935.[3]
Uran jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harry Persson oli mukana useissa ruotsalaisissa elokuvissa[1]:
- Gamla gatans karneval, (1923, pieni rooli nyrkkeilijänä, ohjaus Bror Abelli),
- För hemmet och flickan, (1925, miespääroolissa, ohjaus William Larsson),
- Harry Persson - Bud Gorman, otteluun valmistautuminen, (1927, dokumenttielokuva),
- Grabbarna i 57:an, (1935, pieni rooli elokuvassa, ohjaus Ivar Johansson),
- I gult och blått, (1942, pieni rooli elokuvassa, ohjaus Elof Ahrle),
- Jazzgossen, ote ottelusta Bud Gormania vastaan (1958, ohjaus Hasse Ekman).
Myöhemmin Harry Persson toimi järjestysmiehenä Tukholmassa Nalenin viihdepaikassa.[1]
Harry Perssonin velipuoli Erik "Lillis" Persson oli maajoukkuetason jalkapalloilija, jääpalloilija ja jääkiekkoilija 1920- ja 30-luvuilla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Mats Hellspong: Harry Nilsson Riksarkivet. Viitattu 2.12.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Harry Persson Ringside. Viitattu 1.12.2022 (ruotsiksi).
- ↑ a b c Harry Nilsson BoxRec. Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
