Harry Federley
Harry Federley (22. maaliskuuta 1879 Viipuri – 13. marraskuuta 1951 Helsinki) oli suomenruotsalainen geneetikko ja eläintieteilijä.[1] Federley oli Helsingin yliopiston professori vuodesta 1923, ja hän toimi genetiikan laitoksen ensimmäisenä esimiehenä.[2] Häntä pidetään suomalaisen perinnöllisyystieteen perustajana.[1][3]
Harry Federleyn vanhemmat olivat isännöitsijä Georg Gottfrid Federley ja Aline Olga Elisabeth Bandholtz. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 (Nya svenska läroverket) ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1900 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1907. Federley jatkoi opintojaan myös Jenassa ja Tukholmassa.[1][3][4]
Federley nimitettiin Helsingin yliopiston eläintieteen dosentiksi 1909 ja perinnöllisyystieteen dosentiksi 1915. Hän oli Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen ylimääräisenä professorina 1923–1949. Federley oli jäsenenä monissa suomalaisissa tieteellisissä yhdistyksissä, suoritti stipendiaattina usean vuoden aikana tutkimuksia ulkomailla varsinkin Saksassa ja Ruotsissa ja edusti Suomea sekä esitelmöi tutkimuksistaan perinnöllisyystieteen maailmankongresseissa Pariisissa ja Berliinissä. Federley selvitteli lukuisissa ruotsinkielisissä esitelmissä ja kirjoituksissa perinnöllisyystieteen merkitystä ja sen soveltamista kasvinjalostukseen, eläinjalostukseen, lääketieteeseen ja ihmisen rodunparannukseen. Hän tutki uraauurtavissa töissä muun muassa perhoslajien ja niiden välisten lajiristeytysten kromosomistoja.[1][3][4]
Federley oli jo varhain kiinnostunut myös ihmisen rotuhygieniasta, ja hän vaikutti keskeisesti rotuhygieniasuunnittelun kehittämiseen Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla, sekä lainsäädännön valmistelussa että Folkhälsan-järjestössä. Federley oli suomenruotsalaisuuden vahva puolustaja ja kansanosan aseman säilytyksen puolestapuhuja.[1]
Federleyn puoliso oli Bertha Maria Anna o.s. Paulig (1877–1959), ja metsänhoitaja Gunnar Federley (1912–1993) oli heidän poikansa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Hietala, Marjatta: ”Federley, Harry (1879–1951)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 752–754. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 116. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Harry Federley
- ↑ a b Professori Harry Federley 50-vuotias, Helsingin Sanomat, 22.03.1929, nro 80, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ ”Federley, Gunnar”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1931–1945, s. 124. Helsinki: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1946.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mattila, Markku: Suomalainen rotuhygienia. Tieteessä tapahtuu 8/1997.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
