Harri Pälviranta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harri Pälviranta
Henkilötiedot
Syntynyt27. heinäkuuta 1971 (ikä 53)
Tampere
Kansalaisuus Suomi
Taiteilija
Ala valokuvaus
Aiheesta muualla
www.harripalviranta.com

Harri Pälviranta (s. 27. heinäkuuta 1971 Tampere)[1] on suomalainen valokuvataiteilija, joka tarkastelee dokumentaarissa teoksissaan väkivaltaa ja maskuliinisuutta. Pälviranta on käsitellyt kuvissaan muun muassa pahoinpideltyjä ihmisiä, kouluampumisia ja asekulttuuria. Pälvirannan erityiskiinnostus on dokumentarismi, jota hän pohtii paitsi teoksissaan myös väitöskirjassaan.[2][3]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pälviranta valmistui valokuvaajaksi Turun taideakatemiasta vuonna 2000 ja filosofian maisteriksi Turun yliopiston mediatutkimuksen oppiaineesta vuonna 2005. Vuonna 2012 hän väitteli taiteen tohtoriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.[1][4]

Pälvirannan mielestä väkivallan ja yhteiskunnallisten aiheiden käsittely taiteen keinoin on tärkeää, koska eräs taiteen tarkoituksista on katsoa tavallisuutta – ja väkivalta on jotain, joka on läsnä arjessamme päivittäin.[5][6] Pälvirannan mielestä kuvataiteenkin tulisi käsitellä yhteiskunnallisia asioita ja osallistua hyvästä elämästä käytävään keskusteluun samalla tavalla kuin mitä teatterissa ja kirjallisuudessa tehdään.[5] Pälvirannan mukaan yksi väkivaltaa kuvaavan taiteen tehtävistä on eettisten kysymysten pohtiminen.[4]

Vuonna 2012 Pälviranta teki väitöskirjan väkivaltaa kuvaavan dokumentaarisen taiteen vastaanotosta.[7] Väitöskirjassa katsojien kokemuksia ja tulkintoja selvitettiin kyselylomakkein ja haastatteluin. Tutkimuksessa käy ilmi, että kuvat herättävät katsojissa tunteita ahdistuksesta ja inhosta sääliin ja myötätuntoon. Kuvat kuitenkin vetävät samaan aikaan houkuttelevina vaikka ne koetaan samalla luotaantyöntäviksi. Tutkimuksessa katsojat pohtivat myös väkivallan kuvaamisen hyväksyttävyyttä. Pälvirannan väitöskirja Toden tuntua galleriassa palkittiin vuoden 2012 kauneimpana tietokirjana.[8]

Pälvirannan teokset ovat herättäneet kiinnostusta myös kansainvälisessä lehdistössä.[9][10] Vuonna 2007 hänen Hakatut-sarjansa palkittiin PhotoEspana-festivaaleilla Descubrimientos-palkinnolla.[11] Pälvirannan teoksia on ollut esillä yli sadassa näyttelyssä yli kahdessakymmenessä maassa ja hänen teoksistaan on useissa suomalaissa taidekokoelmissa.[12][13]

  1. a b CV Harripalviranta.com. Viitattu 6.6.2023. (englanniksi)
  2. Toden tuntua galleriassa Taiteilija. Viitattu 24.3.2016. fi-FI
  3. Luento dokumentarismista Porin taidemuseossa 16.10.2013
  4. a b Väitös: Harri Pälviranta 5.12.2012. Aalto-yliopisto. Viitattu 2.2.2013.
  5. a b Nurmio, Satu: Harri Pälvirannan kuvista katsoo murhaaja ja hakattu Yle Uutiset. 4.12.2012. Viitattu 6.6.2023.
  6. Päivän lehti - Helsingin Sanomat www.hs.fi. Viitattu 24.3.2016.
  7. http://www.aalto.fi/fi/current/current_archive/events/archive/view/1e1f73e97fde674f73e11e1aaa19fa87823f85af85a/ www.aalto.fi. Viitattu 24.3.2016.
  8. Suomen kirjataiteen komitea - Vuoden kauneimmat kirjat - Tietokirjat www.kauneimmatkirjat.fi. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 24.3.2016.
  9. Artist Depicts School Shooting Perpetrators Using News Clippings From Around The World The Huffington Post. Viitattu 24.3.2016.
  10. Powerful Portraits of School Shooters Constructed from Newspaper Clippings - Feature Shoot Feature Shoot. Viitattu 24.3.2016. (englanti)
  11. photoespana www.phe.es. Arkistoitu 17.3.2016. Viitattu 24.3.2016.
  12. Bio - Harri Pälviranta www.harripalviranta.com. Viitattu 24.3.2016.
  13. Kansallisgalleria - Taidekokoelmat Kansallisgalleria - Taidekokoelmat. Arkistoitu 4.4.2016. Viitattu 24.3.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]