Harri Eljanko
Harri Eljanko (vuoteen 1934 Harold Ekqvist, 6. marraskuuta 1900 Helsinki – 13. heinäkuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen urheilutoimittaja ja yleisurheilija.[1] Eljanko käytti kirjoituksissaan nimimerkkiä Hammas.[2]
Eljanko teki suuren osan työurastaan Suomen Urheilulehdessä. Hän työskenteli lehdessä vuosina 1929–1938 ja 1942–1965, joista vuodet 1942–1950 päätoimittajana, minkä jälkeen hän toimi 1990-luvun alkuun asti lehden avustajana. Hän kirjoitti ensimmäiset lehtijuttunsa 17-vuotiaana, joten hänen uransa lehtikirjoittajana kesti noin 75 vuotta.[1][3]
Paitsi lehtitoimittajana, Eljanko toimi myös urheiluselostajana. Hän selosti radiossa vuoden 1936 Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaisia. Hän oli myös tekemässä useita kirjoja, joihin lukeutuivat muun muassa Huippu-urheilun historia (toimitti Martti Jukolan alun perin tekemän kirjan kolmannen, täydennetyn painoksen vuonna 1956), Suomen hiihdon historia 1886–1968 ja Vuosisata rautatieläisurheilua : VRU (Valtionrautateiden urheilu) 1946–1970.[4]
Eljanko kilpaili yleisurheilu-urallaan juoksijana. Hän voitti Suomen-mestaruuden 800 metrin juoksussa vuonna 1927, 4 × 2 000 metrin viestijuoksussa vuonna 1924 ja 4 × 1 500 metrin viestijuoksussa vuonna 1925 sekä 4 × 400 metrin viestijuoksussa vuonna 1929.[1] Vuonna 1925 hän kilpaili 800 metrillä ensimmäisessä Suomi–Ruotsi-maaottelussa. Hän tuli otteluun Paavo Nurmen vetäydyttyä 800 metrin kilpailusta ja Nurmelle nimetyn varamiehen sairastuttua. Eljanko sijoittui kilpailussa toiseksi ajalla 1.58,5.[5]
Eljanko palkittiin työstään urheilun parissa Suomen urheilun kultaisella ansioristillä vuonna 1956. Hän sai myös sosiaalineuvoksen arvonimen.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen mitalimiehet tähänastisissa olympialaisissa 1906–1936. Tietoteos, Helsinki 1936
- Olympiakisat – kansojen juhla. Sanatar, Helsinki 1939
- Suomen hiihdon historia 1886–1968 ; kirj. Harri Eljanko, Jussi Kirjavainen. WSOY 1969
- Vuosisata rautatieläisurheilua : VRU (Valtionrautateiden urheilu) 1946–1970. Rautateiden urheilun tuki-säätiö, Helsinki 1970
- Urisevat ukot 50-vuotisen toimintansa valossa. Urisevat ukot, Helsinki 1982
- Virta mm. venhettä vie : kulttuurimuistoja ; Laulumiehet-lehdessä vuosina 1968–1994 julkaistuja kirjoituksia, toimituskunta Timo Kareoja ym. Mieskuoro Laulu-Miehet, Helsinki 1994
Toimitustöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martti Jukola : Huippu-urheilun historia. 3. täyd. painos, toim. Harri Eljanko WSOY 1956
- Suomen suurkisat 1966. Suomen valtakunnan urheiluliitto, Helsinki 1966
- Helsingin poliisi-voimailijat 50-vuotias 1921–1971. Helsinki 1971
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- B. G. Geijer : Talvisodan Taipale : tutkimus sitkeästä puolustuksesta ; tekijän ruotsnkielisestä käsikirjoituksesta Vinterkrigets Taipale : en studie av det sega försvarets påfrestningar suom. Harri Eljanko. WSOY 1955
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Forss, Risto: Urheilutoimittaja siirtyi katsomosta radallekin. Helsingin Sanomat, 16.8.2001. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 30.11.2015.
- ↑ 1925–1939: Aatteen palo ja sodan kaiku (arkistoitu versio) Urheilulehti.fi. 27.1.2005. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 30.11.2015.
- ↑ 1939–1952: Urheilun äänenkannattaja (arkistoitu versio) Urheilulehti.fi. 26.1.2005. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 26.11.2010.
- ↑ Fennica – Suomen kansallisbibliografia Kansalliskirjasto. Viitattu 26.11.2010.
- ↑ Noronen, Mika: Sattumia: Suomi-Ruotsi 1925 – kuin tuli ja leimaus (arkistoitu versio) Yleisurheilu.fi. Arkistoitu 30.11.2015. Viitattu 30.11.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Harri Eljanko Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Harri Eljangon lehtiartikkeleita:
- Maailman raskain pyöräkilpailu, Suomen Kuvalehti, 20.07.1935, nro 29, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Aika vyöryy yli Naantalin, Suomen Kuvalehti, 07.11.1936, nro 45, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Matkamies suurkaupungin katuvilinässä. Varsovassa kehuttiin Tamperetta ja kaivattiin Svinhufvudia, Aamulehti, 16.05.1937, nro 129, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Matkamies suurkaupungin katuvilinässä. Budapest saa Helsinki-kadun. Entinen sotavanki muistelee ihanaa Suomen kesäyötä ja ylilääkäri näyttelee valkoisen ruusun ritarimerkkiä sekä presidentinrouva Svinhufvudilta saamaansa valokuvaa nimikirjoituksineen, Aamulehti, 18.07.1937, nro 189, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Matkamies suurkaupungin katuvilinässä. "Myyty morsian" on aina loppuunmyyty. Senaattorinrouva väittää "Siljan" Miina Sillanpään tekemäksi. Sibeliuksen Valse Triste ainoa suomalainen kappale musiikkiohjelmassa, Aamulehti, 10.10.1937, nro 273, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
