Harmaasorsa
| Harmaasorsa | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Suku: | Haapanat Mareca |
| Laji: | strepera |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
Anas strepera |
|
 Harmaasorsan levinneisyys Suomessa |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Harmaasorsa (Mareca strepera) on harmaan sävyinen sorsalintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harmaasorsan pituus vaihtelee yleensä noin 45–55 cm välillä. Hyvänä tuntomerkkinä toimii vatsassa sijaitseva valkoinen soikio, joka näkyy erittäin hyvin lennossa. Juhlapukuinen koiras on harmaanruskea, alaperä on musta ja sisimmissä kyynärsulissa on valkeaa. Nuoren yksilön tai naaraan voi sekoittaa sinisorsaan, mutta harmaasorsa on sirompi muodoltaan, vatsassa on selvä valkea laikku ja harmaasorsalla ei ole tummaa siipipeiliä.
Vanhin suomalainen rengastettu harmaasorsa on ollut 2 vuotta 10 kuukautta 16 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen, 22 vuotta 4 kuukautta.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harmaasorsaa tavataan pesivänä Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Keski- ja Itä-Aasiassa. Lisäksi sitä esiintyy talvehtivana Meksikossa, Pohjois- ja Itä-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa. Sen maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioidaan 3,2–3,8 miljoonaa yksilöä. Harmaasorsa on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]
Suomessa harmaasorsa esiintyy levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Suomen ensimmäinen havainto on vuodelta 1973.[2] Lajin esiintyminen keskittyy maan eteläosiin ja Oulun seudulle. 1980-luvun lopulla Suomen harmaasorsakannaksi arvioitiin noin 20 paria.[3] Laji on runsastunut, ja nykyään Suomessa arvioidaan pesivän 700 – 1 500 harmaasorsaparia.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harmaasorsa elää pääasiassa rannikon rehevillä merenlahdilla ja tulvaniityillä. Suurin osa pareista pesii merellä pienillä saarilla tai luodoilla. Jotkin parit pesivät lokkien yhdyskunnissa. Myös sisämaan lintujärvillä asuu joitakin pareja.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harmaasorsa rakentaa pesänsä ruohokasvillisuuden tai pensaan suojaamaan paikkaan. Naaras munii touko-kesäkuussa 8–12 valkeankellertävää munaa, joita se hautoo 24–28 vuorokautta.[5] Harmaasorsan poikaset ovat lentokykyisiä 7-8 viikon ikäisinä. Poikaset ovat pesäpakoisia, eli etsivät jo varhain itse oman ravintonsa vaikka pysyvätkin tiiviinä poikueena emon seurassa.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harmaasorsan pääasiallista ravintoa ovat siemenet, silmut ja myös muut kasvinosat. Poikaset syövät myös veden pikkueläimiä ensimmäisien elinviikkojensa aikana.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c BirdLife International: Mareca strepera IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
- ↑ RK:n hyväksymät havainnot vuoteen 2022 asti (pdf) BirdLife Suomi. Viitattu 3.4.2024.
- ↑ Suomen 3. lintuatlas (pdf) Suomen Lajitietokeskus.
- ↑ Population status and trends at the EU and Member State levels, Mareca strepera Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. European Environment Agency. Viitattu 3.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 53. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Harmaasorsa Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Harmaasorsa (Anas strepera)
- ITIS: Anas strepera (englanniksi)