Harjakangas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harjakankaan kylä Maanmittaushallituksen kartassa v. 1901-1905.
Harjakankaan taistelun muistomerkki Noormarkussa. Kuva: Reijo Lehtomäki, Satakunnan Museo.

Harjakangas on Porin Noormarkussa sijaitseva kylä. Kylän läpi kulkee yhdystie 2560. Harjakankaan kylän sanotaan alkavan yhdystien varrella olevasta Svensbergin kiviaidasta ja päättyvän suureen siirtolohkareeseen Rudanmaan kylän rajalla. [1] Kylän keskivaiheilta alkaa myös yhdystie 2556 Ulvilan Palukselle. Asukkaita Harjakankaalla on hieman yli 200.[2]

Harjakankaalta on tehty esihistoriallisia löytöjä, kuten Kiukaisten kulttuuriin kuuluva reenjalas. [3] Harjakangas alkoi kasvaa voimakkaasti isojaon yhteydessä, kun kylään muodostettiin uusia maatiloja. [4] Koska Harjakangas on hiekkaharjannetta[5], kylästä myytiin hiekkaa ja soraa. Noormarkun kunta myös lahjoitti Harjakankaalta maata 1920-luvulla Pori-Haapamäki-radan radan sorastusta varten sen osalta, mitä tarvittiin Noormarkussa kulkeva rataa varten. [6]

Suuri osa Harjakankaasta muodostaa oman vesireittinsä, jonka vedet laskevat Tyvijärveen [5] ja edelleen Tyvijokea pitkin Kullaalle Palusjärven pohjoisosaan[7].

Kylä tunnetaan historiallisesti muun muassa vuoden 1918 sisällissodan aikana käydystä Noormarkun-Harjakankaan taistelusta, jonka pääpaikka oli Harjakangas. [8] Harjakankaan taistelun muistomerkki sijaitsee kylässä lähellä Palukselle johtavan tien risteystä. [3]

Harjakankaalle perustettiin kunnalliskoti vuonna 1916. [9] Vuodesta 1989 lähtien kunnalliskodin tiloissa on toiminut Hopeaharjun Palvelukoti [10], joka on kylän ainoa julkinen palvelu. Harjakankaalla toimii myös vuonna 1976 käyttöönotettu Porin kaupungin tekopohjavesilaitos.[11]

  1. Grahn, Maarit & Sivula, Anna: Noormarkun historiaa. Erämaasta eletyksi paikaksi. s. 77. Noormarkun kunta, 2008.
  2. Harjakankaan kyläsuunnitelma 2006–2013 30.10.2005. Karhuseutu. Viitattu 9.7.2017.[vanhentunut linkki]
  3. a b Björkqvist, Anneli & Björkqvist, Lauri: Noormarkun rakennuskulttuuria, s. 86. Noormarkun kunta, 1993.
  4. Puumala, Jussi: Noormarkun pitäjän vaiheita. Uuden kirkon vihkiäisjuhlaksi 3.9.1933 kirjoittanut Jussi Puumala. s. 195. Noormarkun kunta ja seurakunta, 1933.
  5. a b Puumala, Jussi: Noormarkun pitäjän vaiheita. Uuden kirkon vihkiäisjuhlaksi 3.9.1933 kirjoittanut Jussi Puumala, s. 13. Noormarkun kunta ja seutrakunta, 1933.
  6. Puumala, Jussi: Noormarkun pitäjän vaiheita. Uuden kirkon vihkiäisjuhlaksi 3.9.1933 kirjoittanut Jussi Puumala, s. 231. Noormarkun kunta ja seurakunta, 1933.
  7. Koivunen, Sari, Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt. Käyttö ja kunnostustarpeet Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja. Sarja B nro 12. 2006. Pyhäjärvi-instituutti.
  8. Puumala, Jussi: Noormarkun pitäjän vaiheita. Uuden kirkon vihkiäisjuhlaksi 3.9.1933 kirjoittanut Jussi Puumala, s. 237. Noormarkun kunta ja seurakunta, 1933.
  9. Puumala, Jussi: Noormarkun pitäjän vaiheita. Uuden kirkon vihkiäisjuhlaksi 3.9.1933 kirjoittanut Jussi Puumala, s. 174. Noormarkun kunta ja seurakunta, 1933.
  10. Hopeaharjun Palvelukoti Hopeaharjun Palvelukoti Oy. Viitattu 24.12.2024.
  11. Talousveden valmistus Porin kaupunki. Arkistoitu 19.3.2015. Viitattu 9.7.2017.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.