Hans Speidel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hans Speidel

Hans Speidel (s. 28. lokakuuta 1897 Metzingen28. marraskuuta 1984 Bad Honnef)[1][2] oli saksalainen Wehrmachtin kenraali, josta toisen maailmansodan jälkeen tuli ensimmäinen saksalainen Nato-komentaja kylmän sodan aikana. Hän oli vuonna 1944 mukana heinäkuun 20. päivän salaliitossa Adolf Hitlerin murhaamiseksi.[3][2]

Speidel aloitti sotilasuransa 1914 opiskellessaan samalla taloustieteitä ja filosofiaa Tübingenin yliopistossa ja Berliinin teknillisessä korkeakoulussa. Hän palveli jo ensimmäisessä maailmansodassa ja toimi maailmansotien välillä muun muassa sotilasattaseana Pariisissa. Toisessa maailmansodassa hän toimi muun muassa Erwin Rommelin alaisena esikuntatehtävissä. Speidel pidätettiin Hitlerin murhayrityksen yhteydessä 1944 ja oli vangittuna seitsemän kuukautta, kunnes pakeni liittoutuneiden joukkojen suojaan.[2][1]

Sodan jälkeen Speidel opetti nykyajan historiaa Tübingenin yliopistossa 1949–1955 ja toimi samalla liittohallituksen sotilasneuvonantajana. Vuosina 1955–1957 hän toimi Saksan liittotasavallan puolustusvoimien yleisesikunnan päällikkönä ja nimitettiin sitten komentajaksi Naton Euroopassa oleville maajoukoille, joista huomattava osa oli saksalaisia.[3] Hän toimi tässä tehtävässä vuoteen 1963 asti.[2][1]

  1. a b c Berger, Joseph: Gen. Hans Speidel, Who Plotted to Kill Hitler, The New York Times 29.11.1984. Viitattu 6.11.2014.
  2. a b c d Simkin, John: Hans Speidel, Spartacus Educational, elokuu 2014. Viitattu 6.11.2014.
  3. a b Iloniemi, Jaakko: ”Spiedel, Hans (1897)”, teoksessa Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 177–178. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]