Taiska

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hannele Suominen)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taiska
Taiska Kiuruveden Vihreillä Niityillä heinäkuussa 2007.
Taiska Kiuruveden Vihreillä Niityillä heinäkuussa 2007.
Henkilötiedot
Koko nimi Hannele Kauppinen (o.s. Suominen)
Syntynyt9. kesäkuuta 1955 (ikä 69)
Imatra
Ammatti laulaja, teatteriohjaaja
Muusikko
Taiteilijanimi Taiska
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1975–
Tyylilajit pop, iskelmä, rock
Levy-yhtiöt Finnlevy

Taiska (oik. Hannele Aulikki Kauppinen, o.s. Suominen, s. 9. kesäkuuta 1955 Imatra)[1] on suomalainen laulaja ja teatteriohjaaja. Hän nousi suosioon vuonna 1975 levyttämänsä ”Mombasa”-kappaleen myötä. Kauppinen on myöhemmin toiminut teatteriohjaajana.[2]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiskan ura alkoi vuonna 1975 Suomen Iskelmälaulumestaruus -kilpailusta.[2] Hän sai levytyssopimuksen Finnlevyn kanssa ja lokakuussa 1975 äänitettiin kappale ”Mombasa”.[3] Lapin eksotiikkaa tihkuva kappale ”Haltin häät” tuli tunnetuksi Syksyn sävelestä 1976. Vuonna 1978 Taiska voitti ylivoimaisesti Suomen interviisukarsinnat Arto Alaspään ja Hannu Seppäsen tekemällä kappaleella ”Miksi näin”, mutta ei tuntemattomasta syystä lähtenyt kilpailuun Sopotiin.[4]

Taiskan muita kappaleita olivat muun muassa ”Moi moi vain”, ”Boogie-mies”, ”Lällärit pois”, ”On uusi päivä huominen” ja ”Rannalla”. Vuonna 1980 ilmestyneellä levyllä Villi vapauden kaipuu oli myös coverversio Tommy R. Shawn kirjoittamasta kappaleesta "Boat on the River". Raul Reimanin suomennos oli nimeltään "Aamulla yksin". 13 vuotta myöhemmin Riki Sorsa levytti saman kappaleen Pia Partasen suomennoksena nimellä "Joki". Vuonna 1981 Taiska osallistui Eurovision laulukilpailun Suomen-karsintaan Raul Reimanin säveltämällä ja sanoittamalla laululla ”Hiroshima”.[2] Vuonna 1983 Taiskalta ilmestyi kappale ”Lahjan sain”, joka oli käännös samana vuonna Eurovision laulukilpailun voittaneesta kappaleesta ”Si la vie est cadeau”.

Vuonna 1986 Taiska lopetti tanssilavakeikkailun päästyään Teatterikorkeakouluun opiskelemaan ohjaajaksi. 2000- ja 2010-luvuilla hän on työskentellyt Kemin seudulla teatteripiireissä, mutta on jatkanut jälleen esiintymisiä muun muassa Finnhits-kiertueella yhdessä muiden aikalaistensa Dannyn, Markku Aron, Kisun ja Einin kanssa. Hän on esiintynyt usein myös Einin konserttien vierailevana tähtenä.

Vuonna 2005 Taiskan tuotannosta julkaistiin tupla-cd Matkalla. 22 vuoden levytystauon jälkeen albumilla oli kaksi uutta kappaletta, ”Marenkiranta” ja ”Saat saattaa mua” jotka ovat Taiskan käsialaa. Kappaleet löytyvät myös Taiska - Hitit -levyltä josta löytyy Taiskan tekemät kappaleet "Lähellä jokainen sydän" ja "Milloin etsit lastasi".[5]

Taiska palasi jälleen soittolistoille vuonna 2016 kappaleella "Maailman ääriin", joka on tunnuskappale TV1 Futisvanhemmat-ohjelmalle. Kappaleen on sanoittanut Mariska sekä säveltänyt myös Mariska yhdessä Mikko Tammisen kanssa.[6] Keikkailun ohella Taiska teki uutta musiikkia. [7]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiska avioutui muusikko Pekka Kauppisen kanssa vuonna 1984, mutta erosi hänestä 1991.[1] Heillä on vuonna 1983 syntynyt Elias-niminen poika, joka on muusikko ja nykyään keikkailee äitinsäkin kanssa. Taiska asuu avoliitossa Ilpo Postin kanssa omakotitalossa Kemissä.[8]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Taiskan diskografia

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 210. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X
  2. ↑ a b c Rytsä, Paavo: Taiska: Hiroshima Elävä arkisto. 21.3.2007. Yleisradio. Viitattu 31.1.2015.
  3. ↑ Mombasa Äänitearkisto. Arkistoitu 27.11.2016. Viitattu 31.1.2015.
  4. ↑ Rytsä, Paavo: Taiska: Miksi näin Elävä arkisto. 18.9.2007. Yleisradio. Viitattu 31.1.2015.
  5. ↑ Taiska lauluntekijänä Kansalliskirjasto. Viitattu 17.4.2016.
  6. ↑ TAISKAN uusin sinkku suoraan Radio Suomen soitetuimpien kakkoseksi Väylänpyörre musiikkiuutiset. Viitattu 7.4.2016.
  7. ↑ Taiska tekee taas uutta musiikkia Visitvuorisaari.fi. 17.8.2016. Arkistoitu 19.2.2017. Viitattu 18.2.2017.
  8. ↑ Minne katosi Mombasa-Taiska? Tältä hän näyttää nyt iltalehti.fi. Viitattu 9.9.2018.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rantala, Juha: Ilmiöitä: Suomipopin tähdenlentoja. Tampere: Pop-lehti, 2006. ISBN 952-5546-24-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taiska&oldid=22813877”