Hanna Pylväinen
| Hanna Pylväinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1984 tai 1985 |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | englanti |
| Esikoisteos | We Sinners (2012) |
| Palkinnot | |
|
Whiting-palkinto (2012) |
|
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hanna Pylväinen (s. 1984 tai 1985[1]) on yhdysvaltalainen amerikansuomalainen kirjailija, jonka teos The End of Drum-Time on 2023 National Book Award -ehdokkaana. Se oli hänen toinen romaaninsa. We Sinners oli ilmestynyt 2012 opinnäytetyön kautta.
Nuoruus ja uran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pylväinen kasvoi Detroitin esikaupunkialueella perheessä, jonka kummankin vanhemman isovanhemmat olivat kotoisin Suomesta. Perhe oli lestadiolainen, mutta Pylväinen itse jätti lestadiolaisuuden 21-vuotiaana. Lapsuudenkodissa ei ollut televisiota, joten hän luki paljon ja pitää mahdollisena, että uskontaustan takia hänestä tuli myöhemmin kirjailija.[1]
Pylväinen kävi Mount Holyoke Collegea, ja maisteriksi hän valmistui Michiganin yliopistosta.[2] Pylväisen opinnäytetyön kautta syntyi hänen ensimmäinen romaani We Sinners (2012), joka kertoi kasvuajasta lestadiolaisperheessä.[1] Hän sai siitä Whiting-palkinnon, joka annetaan vuosittain kymmenelle nousevalle kirjailijalle.[3]
Toinen romaani The End of Drum-Time
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pylväisen toinen romaani The End of Drum-Time ilmestyi vuonna 2023.[4] Se kertoo fiktiivisen tarinan ruotsinsaamalaisesta papista Lars Levi Laestadiuksesta ja tämän tyttäristä ja sijoittuu 1850-luvun Lappiin. Romaanissa Laestadius yrittää käännyttää pienen kylän saamelaisia, mutta hänen tyttärensä rakastuu paikalliseen poronhoitajaan.[1][5]
Pylväinen tutki lestadiolaisuuden historiaa jo ensimmäistä kirjaa tehdessään ja tapasi 2008 uskontotieteen emeritusprofessorin Juha Pentikäisen. Tältä Pylväinen kuuli kristittyjen käännytystyöstä saamelaisten parissa, ja termin rumpuajan loppu, joka viittaa myös romaanin nimeen. Pylväinen tutki toista romaaniansa varten myös saamelaisten kulttuuria ja vieraili Lapissa kymmenen vuoden aikana kuusi kertaa. Hän asui Lapissa eräässä saamelaisperheessä sekä Nils-Aslak Valkeapään kotimuseon taiteilijaresidenssissä. Lisäksi hän konsultoi saamelaistaustaista yhdysvaltalaista tohtoria Ellen Marie Jenseniä.[1]
The End of Drum-Time valittiin ehdokkaaksi kansalliseen kirjapalkintoon.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Varpu Kiviranta: Amerikansuomalainen Hanna Pylväinen erosi lestadiolaisuudesta, mutta teki liikkeestä kirjan: ”En uskonut siihen, mitä he saarnasivat” Yle Uutiset. 13.11.2023. Yleisradio. Viitattu 14.11.2023.
- ↑ Määritä osoite! (Chicato Tribune) Newspapers.com. 16.9.2012. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Hanna Pylväinen Macmillan Publishers. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)
- ↑ The End of Drum-Time Kirkus Reviews. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Eleonoora Riihinen: Lappiin sijoittuva romaani ehdolla arvostetun National Book Awardin saajaksi HS.fi. 16.9.2023. Yleisradio. Viitattu 14.11.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kotisivut (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
