Hangon työväentalo
| Hangon työväentalo | |
|---|---|
 Hangon työväenyhdistyksen talo |
|
| Sijainti | Hanko |
| Valmistumisvuosi | 1905 |
| Purkuvuosi | 1975 |
| Suunnittelija | rakennusmestari A Hämäläinen |
| Rakennuttaja | Hangon työväenyhdistys |
 |
|
Hangon työväentalo oli Hangon kaupungissa sijainnut työväentalo. Talo poikkesi monista muista samoihin aikoihin rakennetuista työväentaloista siinä, että se oli rakennettu omalle tontille ja suunniteltu riittävän suureksi ja monipuoliseen käyttöön tarkoitetuksi.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1895 perustettu Hangon työväenyhdistys oli Suomen ensimmäisiä työväenyhdistyksiä. Hangon työväentalo valmistui vuonna 1905. Se rakennettiin Hangon kaupungin vuonna 1903 lahjoittamalle tontille. Työväentalon rakentaminen johti yhdistyksen pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin, kiinnityksiä ja lainoja oli moniin pankkeihin. Voinviejä Kustaa N. Niemelä pelasti yhdistyksen suurella lainallaan. Myös monet yhdistyksen jäsenet lainasivat ja lahjoittivat varoja rakentamiseen. Rakentamisen aikana yhdistyksen jäsenmäärä oli kasvanut räjähdysmäisesti. Jäsenten keskuudessa vallinnut usko ja innostus mahdollisti rakennushankkeen onnistumisen.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalo rakennettiin omalle tontille. Talo suunniteltiin työväentaloksi, jossa on riittävästi tilaa monipuoliselle toiminnalle. Työväentalon piirustukset laati rakennusmestari A. Hämäläinen korvauksetta. Granitin yhtiö lahjoitti perustuskivet. Peruskivet olivat valmiina vuonna 1904. Perustuksia alettiin kaivaa, metallimiehet tekivät raudoitustyöt ja muurarit muuraustyöt. Talon puutyöt annettiin tarjousten perusteella ”Nygrenin sakille”. Työväentalon sisustuskin tehtiin huolella. Kaakeliuunit muurattiin juhlasaliin, ravintolan ja keittiöön. Muihin huoneisiin tuli peltiuunit. Juhlasalissa oli istumapaikkoja 180 ja seisomapaikkoja 70. Näyttämö oli tilava ja ajanmukainen. Talossa oli myös kirjasto, juttutupa, taloudenhoitajan asunto ja lukusali. Radio taloon hankittiin vuonna 1927.[1]
Työväentalo oli kärsinyt pommituksista talvisodan aikana vuonna 1939, ja talo oli rappeutunut pahasti muutenkin. Sodan jälkeen pula-aikana remontointia ei saatu tehdyksi viimeistellysti, mikä kostautui myöhempinä vuosikymmeninä. Talo päätettiin purkaa huonokuntoisena vuonna 1974. Talon tilalle rakennettiin kerrostalo, joka oli Kiinteistö Oy Hangon Työväentalon hallitsema. Talossa on nykyisen yhdistyksen (Hangon sosialidemokraatit r.y) 118,5 neliön kerhotilat.[2]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalon tupaantuliaisjuhlaa vietettiin maaliskuussa 1905 kaksipäiväisenä. Ohjelmassa oli soittoa, kuorolaulua, runoja ja näytöskappaleet Pestuupäivät Rannanpäässä sekä Aleksis Kiven näytelmä Lea. Toisena päivänä oli myös tanssit. Sosialidemokraattien maakuntajuhlat pidettiin työväentalolla vuosina 1954 ja 1970.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4
- ↑ Hangon Sosialidemokraatit Hangö Svenska Socialidemokrater facebook.com. Viitattu 1.12.2022.