Hamheung

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hamheung
(함흥시)
Näkymä Hamheungiin
Näkymä Hamheungiin

Hamheung

Koordinaatit: 39°55′0″N, 127°32′0″E

Valtio Pohjois-Korea
Provinssi Etelä-Hamgyeong
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 556 km²
Väkiluku (2008) 703 610
 – Väestötiheys 1 382 as./km²


















Hamheung (kor. 함흥시, Hamheung-si, hanja 咸興市, McCune-Reischauer Hamhŭng-si) on Pohjois-Korean kolmanneksi suurin kaupunki ja Etelä-Hamgyeongin maakunnan pääkaupunki. Se sijaitsee pääkaupunki Pjongjangin koillispuolella maan keskiosassa. Hamheungissa on vuoden 2008 väestönlaskennan mukaan 703 610[1] asukasta.[2][3]

Hamheung sijaitsee Hamheungin tai Hamjun tasangon itäosassa. Tasankoa halkoo useita jokia, kuten Sǒngchǒn ja Kwangpho. Singhungin vastaisella rajalla kohoaa Pakdalvuori (905 m) ja muita huippuja alueella ovat Kaejae (883 m) Ponghwa (814 m) ja Kalmi (787 m). Tammikuun keskilämpötila on -4,2 °C ja elokuun 22,8 °C. Keskimääräinen vuosittainen sadanta on 822,3 mm. Talvia lukuun ottamatta mereltä kaupunkiin päin puhaltaa tavallisesti navakka tuuli. Noin 60 % kaupungin alueesta on metsää.[4]

Kuninkaallista huvilaa valokuvassa.

Hamheungia pidetään korealaisen Joseon-dynastian kotikaupunkina. Joseon-dynastian perustanut Yi Seong-gye vietti nuoruutensa kaupungissa ja palasi kotiseuduilleen menetettyään valtaistuimensa pojalleen vuonna 1398. Hn rakennutti myös Hamheungin kuninkaallisen huvilan paikalle, jolla hänen esi-isiensä talo sijaitsi. Kaupunki säilyi kuitenkin varsin pitkään pienenä kalastajakylänä. 1800-luvun lopulla Hamheungissa oli arviolta 10 000 asukasta. Teollisuuskaupunki Hamheungista kehittyi Japanin miehitysaikana Koreassa. Alueen teki teollisuudelle sopivaksi lähistön jokien vesivoima ja alueen luonnonvarat. Vuonna 1931 valmistunut Noguchin lannoitetehdasta kuvailtiin vielä 1940-lvun alussa maailman suurimmaksi. Kaupunkikuva muuttui olennaisesti japanilaisten rakentaessa uusia kaupunginosia asfaltoituine suorine teineen ja monikerroksisin taloineen kaupungin asukkaiden määrän samalla kymmenkertaistuessa. Monet kaupungin uusista asukkaista olivat japanilaisia siirtolaisia. Korealaiset elivät kaupungin eteläosassa.[4]

Suuri osa Korean kaupungeista kärsi tuhoja Korean sodan aikana. Hamheung kärsi erityisen suuret tuhot amerikkalaisjoukkojen vetäytyessä kiinalaisten tieltä marras-joulukuussa 1950. Kaupungista tuhoutui arviolta 80-90 %. Sodan jälkeen kaupungit jälleenrakennettiin Itä-Euroopan maiden ja Hamheung erityisesti Itä-Saksan tuella.[4] Hungnamin satamasta tehtiin osa Hamheungia vuonna 1960[3] ja sitä on hallittu erillisenä kaupunkina myös vuosina 2001–2005.[4] Pohjois-Korean nälänhätä iski rajusti Hamheungiin, jota on kuvailtu nälänhädästä pahiten kärsineeksi kaupungiksi. Nälänhätä johti myös maan sisäisen epävakauteen. Tietojen mukaan hamheungilaiset upseerit suunnittelivat vallankumousta, jonka salainen poliisi kuitenkin esti jo ennen sen toteuttamista. Pohjois-Korean armeijan 6. armeijakunnan hajottaminen on liitetty vallankumoushankkeen kaatumiseen.[5]

Lannoitetehtaan rakennuksia.

Hamheung on tunnettu teollisuuskaupunkina ja erityisesti kemianteollisuudesta. Hungnamin lannoitekompleksi ja Helmikuun 8. päivän vinylonkompleksi kuuluvat Pohjois-Korean tärkeimpiin alan yrityksiin. Kemianteollisuuden lisäksi kaupungissa on esimerkiksi kone-, metalli- ja tekstiiliteollisuutta. Hamheungin teollisuus on kärsinyt etenkin 1980-luvun jälkeen, jolloin viennin määrä Kiinaan ja Venäjälle romahti.[4]

Hungnamin satama on Pohjois-Korean kolmanneksi suurin kauppasatama, jonka kautta viedään esimerkiksi magnesiittia, sementtiä, terästä, rautaa, lannoitteita ja koneita. Vastaavasti sataman kautta tuodaan esimerkiksi kalkkikiveä, hiiltä, koksia ja suolaa.[4]

  1. mukaan lukien Hungnam
  2. DPR Korea 2008 Population Census National Report 2009. Central Bureau of Statistics Pyongyang, DPR Korea. Arkistoitu 31.3.2010. Viitattu 3.10.2017.
  3. a b Hamhŭng Encyclopædia Britannica. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
  4. a b c d e f Rainer Dormels: Profiles of the cities of DPR Korea – Hamhung (pdf) North Korea's Cities. Jimoondang. Seoul. Universität Wien. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
  5. Andrew Natsios: The Politics of Famine in North Korea United States Institute of Peace. Arkistoitu 22.1.2009. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]