Halkian työväentalo
| Halkian työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Halkia, Pornainen |
| Rakennustyyppi | työväentalo |
| Valmistumisvuosi | 1. talo: 1907, 2. talo: 1934 |
| Rakennuttaja | Halkian työväenyhdistys |
| Urakoitsija | talkoovoimin |
| Runkorakenne | kaksinkertaisella ilmaraollavarustetut tiiliseinät uudessa talon osassa |
| Julkisivumateriaali | hirsirakenne |
 |
|
Halkian työväentalo on Pornaisissa sijaitseva työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Halkian ja Kupsenkylän työväenyhdistys perustettiin 21. tammikuuta 1906, ja se liittyi myös sosialidemokraattiseen puolueeseen. Jäseniä oli tuolloin 91 henkilöä. Perustavan kokouksen jälkeen seuraava kokous pidettiin Kupsenkylän Mattilassa, ja yhdistyksessä oli silloin jo 110 jäsentä.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyksen rakennustoimikunta perustettiin 21. lokakuuta 1906. Uudesta tontista tehtiin vuokrasopimus 26. helmikuuta 1907 Johan Kalkkisen kanssa 50 vuodeksi. Rakennustyöt aloitettiin keväällä, ja tupaantuliaisjuhlat pidettiin juhannuksena 1907. Talo oli hirsirakenteinen. Vuonna 1918 sisällissodan takavarikon jälkeen rakennusta tuhottiin voimakkaasti. Talo vapautui takavarikosta kesäkuussa 1919, ja se oli korjausten jälkeen uudelleen käytössä. Mutta uuden työväentalon hanke alkoi 4. syyskuuta 1927, jolloin kauppakirjan mukaan ostettiin V. Nordmanilta 8 500 neliön suuruinen Seurakallio-tontti. Uutta työväentaloa alettiin rakentaa vuonna 1931 osaksi vanhan työväentalon hirsistä ja osaksi jo vuonna 1928 tehdyistä sementtitiilistä. Opetusministeriön tuilla vuosina 1981-1987 korjattiin ja kunnostettiin rakennusta. Vuoden 1996 avutuksella korjattiin talon ravintolapuolen lattia. [1]
Toimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1907 maaliskuussa pidettyjen eduskuntavaalien alla pidettiin leikki- ja harjoitusvaaleja. Kesäkuussa muodostettiin torvisoittokunta ja perustettin naisjaosto. Toukokuun 1907 Vappukulkue marssi Laukkokoskelle asti. Ensimmäisen maailmansodan aikana vilkas toiminta hiljeni, mutta sen jälkeen toiminta lähti uudelleen vauhtiin vuonna 1917. Halkian yhdistyksen kymmenen jäsentä kuolivat kansalaissodan 1918 vankileirillä. Työväentalo oli takavarikoituna kansalaissodan ajan. Halkian työväenyhdistys päätti kokouksessaan 13.3.1921 pysyä Sos.-dem. puolueessa. Toiminta vilkastui. Arpajaisjuhlia pidettiin 1930-luvulta alkaen. Sos.-dem. nuorisojaosto ja Nuoret Kotkat toimivat tiloissa ja Naisjaosto tuki toiminnoillaan yhdistyksen toimia. [1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Työn ja aatteen talot: työväentalojen historiaa Uudellamaalla, Olavi Hurri, Vuokko Marttala-Hurri. Uudenmaan sosialidemokraattinen piiri, 1997 ISBN 952-90-8468-4