Halford Mackinder
.jpg)
Halford Mackinder (1861–1947) oli englantilainen maantieteilijä ja akateemikko. Häntä pidetään geopolitiikan perustajana, sillä sir Halford Mackinderin mallit historian maantieteellisestä ytimestä muodostivat tieteenalan pohjan.[1][2]
Oxfordin yliopistossa toimineen Mackinderin vuosina 1904 ja 1919 julkaisemat teoriat eivät siinä mielessä ole geopolitiikkaa, sillä tekijä itse ei koskaan käyttänyt termiä geopolitiikka. Mackinder kuitenkin loi teorioillaan kuvan globaalista kilpailusta, jossa on olemassa maasta itsestään johdettavissa olevia, osin ihmistoiminnasta riippumattomia voimia. Hän laati niin kutsutun sydänmaateorian. Maailmanlaajuisessa mittakaavassa Euraasia on hänen mielestään globaalin vallan luonnollinen tyyssija, koska se sijaitsee sijaitsee keskellä, maailman keskipisteessä. Edullisin sijainti maalle on Mackinderin mukaan keskellä. Euraasia oli maavalta, jota vastaan merivalloilla ei olisi mahdollisuuksia kilpailla. Lisäksi Euraasiaa ympäröi Mackinderin mukaan alue, jonka valloittaminen tekee siitä koko maailmaa hallitsevan mahdin.[1][2]
Mackinder jakoi maailman hierarkkiseen maantieteelliseen järjestykseen, joka koostui samankeskisistä ympyröistä, joiden ydin on lähes identtinen venäläisen valtakunnan alueen kanssa. Maailman keskipisteessä on hänen mukaansa Euraasian manner, jonka keskellä ovat Euraasian maat eli sydänmaa (engl. pivot area). Itä-Euroopan hallinta merkitsee sydänmaan hallintaa ja sydänmaan hallinta merkitsee maailmansaaren hallintaa. Maailmansaari koostuu kolmesta mantereesta: Afrikasta, Aasiasta ja Euroopasta. Mackinderin mielestä se, joka hallitsee maailmansaarta, hallitsee koko maailmaa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Synnystä häpeän kautta uudelleenpolitisoitumiseen. Viisi näkökulmaa geopolitiikkaan. Sami Moisio. Tieteessä tapahtuu 4/2001. Viitattu 18.7.2016. (pdf) (Arkistoitu linkki Journal.fi:ssä, viitattu 18.9.2019) (Archive.org)
- ↑ a b c Jangfeldt, Bengt: Venäjä. Aatteet ja ideat Pietari Suuresta Putiniin, s. 172-173. Siltala, 2022. ISBN 978-952-388-137-2
