Hajajätevesiasetus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (SDK 157/2017[1]) eli hajajätevesiasetus[2] tai paskalaki[3] on 16. maaliskuuta 2017[4] säädetty Suomen valtioneuvoston asetus vesistöjen suojelemiseksi kunnallisiin viemäriverkostoihin kuulumattoman haja-asutuksen aiheuttamalta jätevesikuormitukselta. Kotitalouksien lisäksi asetus koskee karjatilojen maitohuoneita ja kodin yhteydessä tapahtuvaa yritystoimintaa sekä kesämökkejä. Asetuksessa säädetään vähimmäisvaatimukset talousvesien käsittelylle ja kielletään kaiken puhdistamattoman kotitalousjäteveden päästäminen luontoon.lähde?

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hajajätevesiasetuksen taustalla on vuonna 1961 voimaan tullut vesilaki.[5]

Vuonna 2000 voimaan tulleessa ympäristönsuojelulaissa säädettiin talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Laissa määriteltiin jätevesien yleinen puhdistusvelvollisuus ja annettiin Suomen ympäristöministeriölle mahdollisuus säätää asiasta tarkemmin.[6]

Hajajätevesiasetusta alettiin valmistella Lipposen II:n hallituksen (1999–2003) kaudella.lähde? Asetuksen antoi Vanhasen I:n hallituksen (2003–2007) tuore ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (rkp).[7] Enestam kertoi julkisuudessa luottaneensa edeltäjiensä Satu Hassin (vihr.) ja Jouni Backmanin (sdp) tekemään työhön,lähde? mutta todenneensa melko pian asetuksen allekirjoittamisen jälkeen sen olevan sisällöltään ”susi”. lähde? Ensimmäinen hajajätevesiasetus annettiin 11.6.2003 ja se tuli voimaan 1.1.2004.[8] Elokuussa 2010 Enestam kertoi saaneensa virkamieheltä laskelmia, jotka johtivat häntä harhaan.[7]

Kaikkiin uusiin kiinteistöihin on rakennettava jäteveden puhdistus- tai talteenottolaitteisto (käytännössä lietesäiliö, pienpuhdistamo tai imeytyskenttä). Vanhat kiinteistöt saivat 10 vuoden siirtymäajan ratkaisun toteuttamiselle. Käytännössä tämä merkitsi, että jokaisen kunnalliseen viemäriverkostoon kuulumattoman vanhan kotitalouden (mukaan lukien kesämökit) oli järjestettävä jätevesiasiansa asetuksen edellyttämiin normeihin viimeistään 31.12.2013.lähde?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki käynnisti vuonna 2008 kaksi selvitystä, joiden pohjalta asetusta korjattiin. Näistä ympäristöministeriön oma selvitys keskittyi tiedottamisen tehostamiseen. Ympäristöministeriön entisen kansliapäällikön, Lauri Tarastin, selvitystyössä kiinnitettiin huomio vaatimusten kohtuullistamiseen. Tarasti kiinnitti huomiota kiinteistön omistajien ikään sekä kiinteistön käyttöarvoon ja kustannuksiin. Ne kiinteistöt, joita asetus koskisi, haluttiin selvästi rajata minimiin.[9] Hallitus antoi muutosesityksen eduskuntaan syksyllä 2010.lähde?

Eduskunnassa asia eteni ympäristö- ja perustuslakivaliokunnissa. Jälkimmäinen hyväksyi ikäperusteen asetuksesta vapautumisen pohjaksi ja vaati toteutusratkaisuilta kohtuullisia kustannuksia. Valiokunta moitti sitä, että vaatimukset oli esitetty asetuksessa eikä lain tasolla. Tämä korjattiin. Säädökset muutettiin ympäristöministeriön ja eduskunnan ympäristövaliokunnan yhteistyönä.lähde?

Vuonna 2011 asetusta muutettiin[10] ja siirtymäkautta pidennettiin vuoteen 2016. Samassa yhteydessä osa asetuksella säädetyistä asioista siirrettiin ympäristönsuojelulakiin ja käsittelyvaatimuksia lievennettiin.[11] Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella ympäristönsuojelulain siirtymäsäädöksiin lisättiin iäkkäitä vakituisen asunnon omistajia koskeva vapautus.[12]

Keskeiset muutokset:lähde?

  1. Siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella. Uuden asetuksen mukaan jätevesiasioiden tuli olla kunnossa vanhoilla kiinteistöillä 15.3.2016 mennessä. Lisäksi kiinteistön haltija voi lykätä vaadittuja parantamistoimia neljällä vuodella tekemällä kuntaan perustellun ilmoituksen. Uusia kiinteistöjä jätevesimääräykset koskivat välittömästi.
  2. Yleisiä puhdistusvaatimuksia alennettiin. Puhdistusvaatimusten vähimmäistasoksi määriteltiin aikaisemman asetuksen lievempi vaatimustaso. Herkästi pilaantuvilla alueilla, kuten rannoilla, kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään edellyttää perusvaatimuksia korkeampaa puhdistustasoa.
  3. Automaattinen ikälykkäys ja määräaikainen poikkeuskäytäntö tulivat voimaan. Automaattinen ikälykkäys koskee niitä kiinteistönomistajia, jotka ovat täyttäneet 9.3.2011 mennessä 68 vuotta ja asuneet vakituisesti kyseisellä kiinteistöllä. Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan.
  4. Kiinteistönomistajien tueksi luotiin neuvontajärjestelmä, joka käynnistyi pilottihankkeilla.[13]

Haja-asutuksen jätevesiä koskevat uudet säännökset sisältyvät ympäristönsuojelulain muutokseen (196/2011; voimaan 9.3.2011) ja valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011; voimaan 15.3.2011; uusi hajajätevesiasetus).

Vuonna 2015 asetusta muutettiin ja siirtymäkautta pidennettiin 15.3.2018 saakka.[14]

Vuonna 2017 sekä ympäristönsuojelulakia että asetusta muutettiin.[15] Siirtymäaikaa pidennettiin 31.10.2019 saakka ja siirtymäaika säädettiin koskemaan vain luokiteltuja pohjavesialueita ja alle 100 metriä vesistöstä sijaitsevia rakennuksia.[16]

Asetuksen periaatteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset lasketaan haja-asutuksen kuormitusluvusta. Haja-asutuksen kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien orgaanisen aineen määrä mitattuna 7 vuorokauden biologisena hapenkulutuksena on 50 g/vrk. Kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien kokonaisfosforin määrä on 2,2 g /vrk ja kokonaistypen määrä 14 g/vrk. Asetuksessa on myös jaoteltu erilaiset jätevedet siten, että esimerkiksi vesikäymälän sijaan käytettävä kuivakäymälä vähentää kokonaispuhdistustarvetta.[4][17] Vesikäymälän jätevesien erilliskäsittely tai kuivakäymälän käyttö vaikuttaa merkittävästi pesuvesien (harmaiden jätevesien) puhdistusvaatimuksiin.[18]

Kiinteistöllä tulee olla jätevesiselvitys. Jätevesiselvitys on dokumentti, jossa kuvaillaan käytössä oleva jätevesijärjestelmä ja sitä säilytetään kiinteistöllä. Jätevesiselvityksen sisältö on määritelty ympäristönsuojelulain 157 §:ssä ja hajajätevesiasetuksessa. Myös käsittelyjärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet tulee olla olemassa.[19]

Asetuksen soveltaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asetusta sovelletaan kaikkeen uudisrakentamiseen, sekä rakennuksiin joihin tehdään perusparannukseen rinnastettavissa oleva remontti.[20]

Vuoden 2017 muutosten johdosta asetuksen määräaika koskee vain ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla sijaitsevia kiinteistöjä. Siirtymäajan piirissä ovat kiinteistöt, joissa jätevesijärjestelmä on luokitellulla pohjavesialueella, tai jätevettä tuottava rakennus sijaitsee alle 100 metrin päässä vesilain mukaisesta vesistöstä.[2]

Puhdistusvaatimukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienpuhdistamoiden jätevesistä asetuksessa annetaan vähimmäispuhdistusvaatimukset verrattuna haja-asutuksen kuormituslukuun orgaaniselle ravinnekuormalle (reduktio vähintään 80 %), kokonaisfosforille (reduktio vähintään 70 %) sekä kokonaistypelle (reduktio vähintään 30 %).lähde?

Kunta voi ympäristönsuojelumääräyksillään säätää tiukemmat puhdistusvaatimukset.[2]

Poikkeukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hajajätevesiasetuksesta on säädetty kaksi mahdollisuutta poiketa. Ympäristönsuojelulain siirtymäsäädöksellä ennen lain voimaan tuloa 68-vuotiaat vakituisen asunnon omistajat tai haltijat, jotka asuvat kiinteistöllä, ovat automaattisesti vapautettuja säädöksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen 9.3.1943 syntyneitä omistajia.[2]

Siirtymäajan säädöksistä voi kuka tahansa hakea kunnalta viiden vuoden määräaikaista poikkeusta. Poikkeusta voi hakea jos joko ympäristöön kohdistuva kuormitus on huomattavan vähäistä tai käsittelyjärjestelmän parantaminen on kustannuksiltaan tai teknisessä mielessä kiinteistön haltijalle kohtuutonta.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 24.8.2022.
  2. ↑ a b c d e Ari Kangas (toim.): Haja-asutuksen jätevedet – Lainsäädäntö ja käytännöt julkaisut.valtioneuvosto.fi. 20.6.2017. Arkistoitu 26.10.2020. Viitattu 16.1.2020.
  3. ↑ Pääkirjoitus: ”Paskalaki” kirpaisee etenkin mökin omistavia pienituloisia eläkeläisiä Iltalehti.fi. 1.7.2019. Viitattu 30.7.2019.
  4. ↑ a b Ajantasainen lainsäädäntö: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien… 157/2017 finlex.fi. Edita. Viitattu 16.1.2020.
  5. ↑ Santala, E., Kaloinen, J.: 60 vuotta hajajätevesiä. Vesitalous, 5/2019. Ympäristöviestintä YVT.
  6. ↑ Säädökset alkuperäisinä: Ympäristönsuojelulaki 86/2000 finlex.fi. Viitattu 16.1.2020.
  7. ↑ a b Ex-ympäristöministeri:minua höynäytettiin jätevesiasetuksessa Ilta-Sanomat. 26.8.2010. Sanoma Media Finland. Viitattu 11.9.2023.
  8. ↑ Säädökset alkuperäisinä: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien… 542/2003 finlex.fi. Viitattu 16.1.2020.
  9. ↑ Tarasti, Lauri: Hajajätevesiselvitys, Ympäristöministeriön raportteja 25/2009. Ympäristöministeriö. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien… 209/2011 finlex.fi. Viitattu 11.9.2023.
  11. ↑ Säädökset alkuperäisinä: Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 196/2011 finlex.fi. Viitattu 16.1.2020.
  12. ↑ Perustuslakivaliokunnan lausunto 44/2010 vp eduskunta.fi.
  13. ↑ Lehtomäki: Kaksi vuotta lisää aikaa jätevesien puhdistamiseen Ilta-Sanomat. 21.9.2010. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 5.2.2015. Viitattu 4.2.2015.
  14. ↑ Säädökset alkuperäisinä: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien… 343/2015 www.finlex.fi. Viitattu 16.1.2020.
  15. ↑ http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170157
  16. ↑ Säädökset alkuperäisinä: Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 19/2017 www.finlex.fi. Viitattu 16.1.2020.
  17. ↑ Jätevesiopas Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto. Arkistoitu 4.5.2019. Viitattu 16.1.2020.
  18. ↑ Särkelä A., Lahti K.: Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien toimivuus. 68. 2013. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 16.1.2020.
  19. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Ympäristönsuojelulaki 527/2014 finlex.fi. Edita. Viitattu 16.1.2020.
  20. ↑ ”Jätevesiuudistus – keitä se koskee?”. fi-FI

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hajajätevesiasetus&oldid=22897674”