Haihtuva muisti
| Muistityypit |
| Haihtuvat muistityypit |
| Haihtumattomat muistityypit |
Haihtuva muisti (engl. volatile) on tietokoneen muistia, joka kadottaa sisältönsä virran katketessa.[1] Vastakohtana haihtumaton muisti ei kadota sisältöä virran katketessa.[1] Tietokoneen primäärimuisti eli keskusmuisti on haihtuvaa muistia.[1]
Rakenteellisesti yleisimpiä haihtuvia muisteja ovat dynaamiset RAM-muistit eli DRAM-muistit. Näissä muisteissa tieto on talletettu kondensaattoreihin, joita pitää virkistää säännöllisesti tiedon säilyttämiseksi ja aina lukuoperaation jälkeen. Ensimmäisten DRAM-muistien virkistämisestä huolehti suoritin, mutta nykyisissä muisteissa virkistäminen on rakennettu muistiin. DRAM-muisti vie suhteellisen vähän piipinta-alaa mikropiirillä, joten muisti on edullista.
Suorittimissa käytetään nopeana välimuistina staattista RAM-muistia (SRAM), jossa muistitieto talletetaan kiikkuun. Toteutustavan takia SRAM ei tarvitse virkistämistä, ja se voidaan suojata sähkökatkosta vastaan esimerkiksi paristovarmennuksen avulla. Muisti kuluttaa sähköä käytännössä vain muuttaessaan tilaansa, minkä takia yksi paristo voi riittää pariksikymmeneksi vuodeksi. SRAM vie mikropiiriltä enemmän piipinta-alaa kuin DRAM, mikä tekee siitä DRAMia kalliimman tuottaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisissa tietokoneissa on käytetty elektroniputkia, Williams-putkia (ks. Manchester Mark I), ferriittirengasmuistia ja muita menetelmiä ennen puolijohdemuistin yleistymistä. Näistä ferriittirengasmuisti ei ole haihtuva vaan säilyttää tilansa virrattomanakin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c David A. Patterson, John L. Hennessy: Computer Organization and Design: The Hardware/Software Interface, Third Edition, s. 23. Määritä julkaisija! Computer Organization and Design: The Hardware/Software Interface, Third Edition (viitattu 6.7.2018).