Haifa-kadun taistelu
Haifa-kadun taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Irakin sotaa | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
paikalliset aseryhmät | |||||||
Tappiot | |||||||
20 kaatunutta |
yhteensä noin 135 kaatunutta ja vangiksi otettua |
Haifa-kadun taistelu oli Irakin sodan aikainen kaksivaiheinen taistelu Yhdysvaltojen, Irakin turvallisuusjoukkojen ja paikallisten sunnalaisten aseryhmien taistelijoiden välillä Bagdadin keskustassa kulkevan Haifa-kadun varrella 6.–9. tammikuuta ja 24. tammikuuta 2007.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haifa-katu on noin kolmen kilometrin pituinen leveä katu Bagdadin keskustassa, joka kulkee kaupungin läpi kulkevan Tigrisjoen vartta joen länsirannalla. Kadun varrella on monia korkeita rakennuksia, jotka Saddam Husseinin kaudella olivat sunnalaisten virkamiesten asuntoja. Saddam oli kaatunut Irakin sodassa ja myöhemmin maa oli ajautunut sisäisiin levottomuuksiin. Niiden pahetessa erityisesti vuonna 2006 Haifa-kadulle olivat asettuneet sunnalaiset aseryhmät, kuten esimerkiksi Irakin al-Qaida. Aseryhmien ja Yhdysvaltojenasevoimien välillä käytiin useita pienimuotoisia yhteenottoja.[1]
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]6. tammikuuta 2007 irakilaiset turvallisuusjoukot hyökkäsivät sunnalaisten aseryhmien asettamalle tiesululle Haifa-kadulla. Noin 30 aseryhmien jäsentä sai surmansa. Kostona aseryhmät tappoivat 27 šiialaista. 8. tammikuuta Irakin turvallisuusjoukot yrittivät toteuttaa laajemman iskun alueelle, jossa kuitenkin epäonnistuttiin. Hyökkäyksen epäonnistuttua irakilaiset saivat tuekseen Yhdysvaltojen toteuttaman operaation.[1]
Yhdysvaltojen ja irakilaisten yhteinen operaatio alkoi 9. tammikuuta. Yhdysvaltojen puolelta taisteluihin osallistui 2. jalkaväkidivisioonan joukkoja ja Irakin 6. jalkaväkidivisioonan joukkoja. Yhteensä sotilaita oli noin 1 000. Taisteluista tuli ankaria joukkojen yrittäessä edetä talo talolta. Joukkojen etenemistä tukivat tarkka-ampujat, Stryker-panssariajoneuvot ja Boeing AH-64 Apache-taisteluhelikopterit. Sunnalaiset aseryhmät vastasivat konekiväärein, singoin ja kranaatinheittimin. Viimein 9. tammikuuta Yhdysvallat katsoi tehneensä tarpeeksi ja alueelta vetäydyttiin irakilaisten joukkojen vielä jäädessä alueelle.[1]
Taistelun toinen vaihe alkoi 24. tammikuuta. Yhdysvallat ja Irak olivat suunnitelleet toisen operaation alueella, joka sai nimekseen operaatio Tomahawk Strike 11. Koko operaatio kesti kuitenkin tällä kertaa vain päivän. Yhdysvaltojen puolelta siihen osallistui joukkoja 2. jalkaväkidivisioonasta ja 1. ratsuväendivisioonasta. Kaduilla joukkoja tukivat jälleen panssariajoneuvot joukkojen vallatessa kadun varren talot. Talot kadun varrella oli tutkittu iltapäivään mennessä. Alueen hallinta luovutettiin jälleen irakilaisille joukoille 1. helmikuuta.[1]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taistelun ensimmäisen vaiheen aikana noin 70 paikallisten aseryhmien taistelijaa oli kaatunut tai otettu vangiksi. Heidän joukossaan oli myös joitakin Irakissa olleita ulkomaalaisia taistelijoita. Toisessa vaiheessa kaatui tai vangittiin noin 65 kapinallista. Toisella puolella oli kaatunut taistelun molemmissa vaiheissa yhteensä 20 Irakin turvallisuusjoukkojen sotilasta.[1] Taistelun toisessa vaiheessa Yhdysvallat menetti kaatuneena yhden sotilaan ja ainakin kaksi haavoittui.[2]