Habib Allah Kalakani

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Habibullah Ghazi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Habib Allah Kalakani
Afganistanin emiiri
Valtakausi 17. tammikuuta 192913. lokakuuta 1929
Edeltäjä Inajat Allah Khan
Seuraaja Muhammad Nadir Šah
Syntynyt 19. tammikuuta 1891
Kalakan, Afganistan
Kuollut 1. marraskuuta 1929 (38 vuotta)
Kabul, Afganistan
Isä Aminullah Kalakani
Uskonto sunnalaisuus

Habib Allah Kalakani (lempinimeltään bačče-je saqqa, 19. tammikuuta 18911. marraskuuta 1929) oli Afganistanin emiiri seitsemän kuukauden ajan vuonna 1929. Tadžikkitaustaisen Kalakanin kapinalliset olivat syrjäyttäneet uudistusmielisen paštutaustaisen Afganistanin kuninkaan Aman Allah Khanin ja palauttaneet maan konservatiivisten uskonnollisten johtajien käsiin. Kalakani itse julistautui emiiriksi. Lopulta kuitenkin Muhammad Nadir Khanin ja hänen veljiensä joukot kukistivat hänen hallintonsa ja Kalakani teloitettiin marraskuussa 1929.

Habib Allah Kalakanin tausta on paljolti hämärän peitossa. Kalakanilla ei ollut ylhäistä taustaa.[1] Hän oli etniseltä taustaltaan tadžikki ja hän oli syntynyt vuoden 1890 paikkeilla Kalakanin (tai Kala Kan) kylässä Kabulin pohjoispuolella.[2] Hänen vihollisensa käyttivät hänestä halveksivaa nimeä bačče-je saqqa, eli vedenkantajan lapsi. Sittemmin hän teki uraa teekauppiaana, sotilaana ja lopulta oman yksityisen armeijansa johtajana. Karismaattisen ja opportunistisen Kalakanin onnistui koota taakseen huomattavan kannattajien joukon sekalaisista aineksista, jotka nousivat kapinaan Afganistanin kuningas Aman Allah Khania vastaan. Aman Allah oli nostattanut vihaa Afganistanin konservatiivisessa yhteiskunnassa lukuisilla maallisilla uudistuksillaan ja maassa oli syttynyt useita erillisiä kapinoita. Kalakanin johtaessa omia kapinallisiaan kohti Kabulia tammikuussa 1929 Aman Allah pakeni Rolls-Roycellaan Kandahariin jättäen valtaistuimen veljelleen Inajat Allah Khanille. Kalakani pakotti tämän luopumaan valtaistuimestaan kuitenkin jo kolmen päivän jälkeen.[1] Afganistanin kuninkaallisesta palatsista Kalakani löysi suuren summan brittien Afganistanin hallitsijalle antamaa rahaa, jota hän käytti liittolaisten ostamiseksi.[2] Aman Allah yritti vielä epäonnistuen kukistaa Kalakania Dorranien ja hazaroiden tuella. Tämän osoittauduttua mahdottomaksi Aman Allah pakeni Intian kautta Eurooppaan.[1]

Kalakani otti emiirin arvonimen ja teki tyhjäksi Aman Allahin maalliset uudistukset. Virkamiesten sijaan oikeuslaitosta ja koulutusjärjestelmää hallitsivat nyt uskonoppineet. Naisten huntupakko palautettiin ja asevelvollisuus lakkautettiin. Museoita ja kirjastoja ryösteltiin. Toimien tarkoituksena oli esittää uusi emiiri hurskaana islamin puolustajana. Tästä huolimatta uudella emiirillä oli mittavia ongelmia. Maan paštuille ajatus tadžikkitaustaisesta hallitsijasta ei sopinut. Jo lähes kahdensadan vuoden ajan Afganistanin hallitsijat olivat tulleet vain paštujen Dorrani-klaanista. Kalakani onnistui suututtaa myös britit tukien avoimesti Keski-Aasian vastarintataistelijoita Neuvostoliitossa, minkä pelättiin johtavan Neuvostoliiton väliintuloon Afganistanissa. Niinpä kun kolmannen afgaanisodan sankari Muhammad Nadir Khan siirtyi Afganistanin rajaseudulle Intiasta britit eivät estäneet hänen toimiaan.[1]

Viiden veljensä kanssa Nadir alkoi koota Kalakanin vastaista laškar-armeijaa Durand-linjan molemmilta puolilta. Kalakani pyrki turhaan neuvottelemaan vaarallisen vastustajansa kanssa. Nadirin joukot hyökkäsivät kesällä 1929 ja Kabulin puolustus murrettiin elokuussa. Kalakani antautui vapaaehtoisesti ilmeisesti saatuaan turvatakuut vangitsijoiltaan.[1] Turvatakuista huolimatta Kalakani ja hänen hallintonsa sisäpiiriläiset teloitettiin 1. marraskuuta.[2] Nadir julistettiin Afganistanin kuninkaaksi nimellä Muhammad Nadir Šah ja Barzakai-dynastian valta oli näin palautettu.[1]

  1. a b c d e f Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 224-228. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4
  2. a b c Ludwig W. Adamec: Historical Dictionary of Afghanistan, s. 149-150. (Kolmas painos) The Scarecrow Press, 2003. ISBN 0 8108 4852 X (englanniksi)