Haavikko-niminen mies
| Haavikko-niminen mies | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Mauno Saari |
| Genre | elämäkerta |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 2009 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 500 |
| ISBN | 978-951-1-22741-0 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Haavikko-niminen mies on vuonna 2009 ilmestynyt kirjailija ja kustantaja Paavo Haavikkoa käsittelevä elämäkertateos, jonka on kirjoittanut Mauno Saari.
Haavikon poika Heikki Haavikko jätti käräjäoikeudelle pyynnön estää kirjan julkaisu, koska hän ei saanut kirjaa ennakkoon luettavakseen.[1] Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi vaatimuksen.[2]
Mauno Saari kertoo kirjassa harkinneensa elämäkertahankkeesta luopumista, kun hänelle oli selvinnyt Heikki Haavikon vastustus sitä kohtaan Paavo Haavikon vielä eläessä. Saaren mukaan Paavo Haavikko itse oli tällöin pyytänyt häntä jatkamaan kirjoittamista.[3]
Heikki Haavikko väitti Saaren kirjan sisältävän muun muassa hänen isänsä terveydentilaan liittyviä arkaluonteisia seikkoja. Saari kiisti väitteen sanoen, ettei hän ollut puhunut yhdenkään sellaisen lääkärin kanssa, jolla olisi ollut pääsy Paavo Haavikon potilasasiakirjoihin.[4] Kiistan vuoksi Heikki Haavikko antoi isänsä teosten uusintapainosten julkaisuoikeudet WSOY:lle.[5].
Kirjan tyyli ja sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mauno Saaren kirjan lähdeaineistona ovat olleet Haavikon omat teokset, Saaren muistiinpanot hänen Haavikon kanssa käymistään keskusteluista ja hänen tekemänsä haastattelut sekä muiden kirjoittamat tekstit. Saaren kirjoitustyyli ei tarkkaan erottele hänen ja Haavikon puhetta ja kirjoitusta, vaikka ero on lukijalle olemassa.[6]
Saari kertoo kirjassa muun muassa Haavikon yllättävistä ja rajuista raivokohtauksista. Haavikko oli kirjoittanut libreton vuoden 1975 Savonlinnan oopperajuhlilla esitettyyn Aulis Sallisen oopperaan Ratsumies. Eräs yksityiskohta oopperan lavastuksessa oli ollut Haavikon mielestä väärin. Haavikko oli kestänyt ensi-illan tyynenä, mutta sai myöhemmin kesäpaikassaan raivokohtauksen hänen puolisonsa Ritva Haavikon kehuttua oopperaa hienoksi. Paavo Haavikko oli lyönyt kaksi tuolia pirstaleiksi sekä särkenyt astioita, puhelimen ja tuvan ikkunat.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mäkinen, Esa: Haavikon poika yrittää estää isänsä elämäkerran julkaisun. Helsingin Sanomat, 20.8.2009, s. C1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.8.2009.
- ↑ Paavo Haavikon elämäkerran saa julkaista Yle.fi. Viitattu 27.8.2009.
- ↑ Varjus, Seppo: Mauno Saari puolustautuu: Paavo Haavikko pyysi minua jatkamaan kirjan tekoa 9.10.2009. Ilta-Sanomat.
- ↑ a b Haavikko-kirjan krjoittanut Mauno Saari ei usko, että kirja johtaa enää käräjille 9.10.2009. MTV Uutiset.
- ↑ WSOY julkaisee Paavo Haavikon teosten uusintapainoksia 3.9.2009. Elisa.net. Viitattu 3.9.2009.
- ↑ Saari, Mauno, Haavikko-niminen mies, Otava, s. 7, 542–543.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marttila, Hannu: Bulevardin Learin viimeiset sanat. Mauno Saaren Haavikko-kirja on eloisaa historiaa, mutta jatkaa riitaa kirjailijan pojan kanssa (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat. 9.10.2009. Arkistoitu 12.1.2016. Viitattu 1.1.2016.
- Haastateltavana Mauno Saari. Aamun kirja 9.10.2009.