Haavansahajumi
| Haavansahajumi | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Yläheimo: | Jumimaiset Bostrychoidea |
| Heimo: | Puunkaivajat Anobiidae |
| Alaheimo: | Anobiinae |
| Tribus: | Xyletinini |
| Suku: | Sahajumit Xyletinus |
| Laji: | tremulicola |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Xyletinus tremulicola |
|
Haavansahajumi (Xyletinus tremulicola) on puunkaivajiin kuuluva, uhanalainen ja Suomessa rauhoitettu[3] kovakuoriainen. Se on yksi Suomen kansainvälisistä vastuulajeista.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haavansahajumi on noin 4 mm pitkä, mustanruskea, pitkänomainen kovakuoriainen. Ulkonäöltään se muistuttaa suuresti muita Xyletinus-suvun kovakuoriaisia, mutta eroaa näistä siinä, että laji elää ainoastaan haapojen kuorella. [4][5]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haavansahajumi kuvattiin tieteelle vuonna 1958 Pohjois-Ruotsista löytyneiden yksilöiden perusteella. Lajin tiedetään elävän koko maailmassa ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa, mutta sitä tavattaneen myös Venäjällä. Suomesta laji löydettiin vasta vuonna 1991 ja siltä tunnetaan vain muutamia erillisiä esiintymispaikkoja.[5]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji elää vaurioituneissa tai kuolleissa, paksukuorisissa haavoissa ja vaikuttaa suosivan aurinkoisilla paikoilla kasvavia, kookkaita puuyksilöitä. Lajia tavataan useammin pystyssä olevassa kuin kaatuneessa puussa. Kuoriaiset elävät runkojen yläosissa ja joskus paksuissa oksissa. Toukat elävät kuoren alla, usein siten että kuoren alla on aikaisemmin elänyt haapakaarnureita (suku Trypophloeus). Helpoin merkki lajin esiintymisestä ovat puun kuorella näkyvät lentoaukot.[5]
Vaikka haavansahajumi on tunnettu Suomesta vasta vähän aikaa, lajin hajanainen levinneisyys viittaa siihen että se on ollut aikaisemmin yleisempi.[5] Lajin arvellaan kärsineen pahoin kookkaiden haapojen vähenemisestä ja se hyötynee sellaisten säilyttämiseen tähtäävistä metsänhoitotoimenpiteistä.[4]
Laji mainitaan Euroopan unionin luontodirektiivin toisessa liitteessä. Vuoden 2010 kansallisessa uhanalaisarvioinnissa se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU).[6]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuoriainen elää haavalla (Populus tremula).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tykarski, P., Putchkov, A. & Mannerkoski, I.: Xyletinus tremulicola IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Haavansahajumi – Xyletinus tremulicola Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Finlex
- ↑ a b http://www.ymparisto.fi%2Fdownload.asp%3Fcontentid%3D120099%26lan%3Dfi
- ↑ a b c d SY510 Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet
- ↑ Esko Hyvärinen, Ilpo Mannerkoski, Tom Clayhills, Eero Helve, Seppo Karjalainen, Erkki Laurinharju, Petri Martikainen, Jaakko Mattila, Jyrki Muona, Mikko Pentinsaari, Pertti Rassi, Ilpo Rutanen, Juha Salokannel, Juha Siitonen & Hans Silfverberg 2010. Kovakuoriaiset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 582
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Haavansahajumi (Xyletinus tremulicola)
- HS.fi 29.9.2008 Kansallispuistosta löytyi harvinaisia kovakuoriaisia
- iNaturalist: Haavansahajumi (Xyletinus tremulicola)
- Heimo Anobiidae, puunkaivajat, Ilpo Mannerkoski (Arkistoitu – Internet Archive)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Xyletinus tremulicola (englanniksi)