Haavanlehtikuoriainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haavanlehtikuoriainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Cucujiformia
Yläheimo: Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea
Heimo: Lehtikuoriaiset Chrysomelidae
Alaheimo: Chrysomelinae
Tribus: Chrysomelini
Suku: Aitolehtikuoriaiset Chrysomela
Laji: populi
Kaksiosainen nimi

Chrysomela populi
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Haavanlehtikuoriainen Wikispeciesissä
  Haavanlehtikuoriainen Commonsissa

Haavanlehtikuoriainen (Chrysomela populi) on aikuisena talvehtiva kovakuoriainen.

Haavanlehtikuoriaisen kuoren väri vaihtelee kirkkaanoranssista tummanruskeaan ja keltaiseen. Sen pää saattaa auringonvalossa näyttää hehkuvan sateenkaaren väreissä. Ruumis on tummanmusta. Sillä on kolme jalkaparia ja niiden päissä terävähköt ”kynnet”. Kuoriaista pidetään ns. normaalina kuoriaisena muotonsa takia (puolikuu). Sen kuoressa on pieni musta täplä peitinsiipiliitoksessa. Se on noin 10–12 mm pitkä ja puolipallon muotoinen.

Sekä toukat että aikuiset kuoriaiset syövät pajun- ja haavanlehtiä. Mahdolliset tuhot metsälle/metsäyhtiöille ovat vähäisiä.

Koko Etelä-Suomesta Pohjanmaalle asti.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muninta-aika alkaa touko-kesäkuun vaiheessa ja jatkuu heinäkuun alkuun. Naaras munii 40–50 munaa kerrallaan ja jopa yli tuhat munaa yhteensä lehtien alapinnalle.

Haavanlehtikuoriaisen saalistajia luonnossa ovat ainakin seuraavat: Calathus fuscipes, maakiitäjäiset (Carabidae), etelänharsokorento (Chrysopa formosa), pihaharsokorento (Chrysoperla carnea), Coccinella saucerotti, kaljukekomuurahainen (Formica polyctena), piikkilude (Picromerus bidens) ja välkelude (Zicrona caerulea).[1]

Talvehtiminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haavanlehtikuoriainen talvehtii lehtien alla eli se on monivuotinen.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]