Haapariippusammal

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haapariippusammal
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Sammalet Bryobionta
Kaari: Lehtisammalet Bryophyta
Luokka: Aitosammalet Bryopsida
Lahko: Hypnales
Heimo: Neckeraceae
Suku: Riippusammalet Neckera
Laji: pennata
Kaksiosainen nimi

Neckera pennata
Hedw.[1]

Katso myös

  Haapariippusammal Wikispeciesissä
  Haapariippusammal Commonsissa

Haapariippusammal (Neckera pennata) on riippusammalten sukuun kuuluva sammalkasvi, jota tavataan Suomessa lähinnä paikoitellen.

Haapariippusammal on keskikokoinen (5–10 cm), laikkuina tai laajoina peitteinä lehtipuiden rungoilla kasvava sammal. Sen lehdet ovat 2–3 mm pitkiä, poikittaisaaltoisia ja säännöllisesti teräväksi kärjeksi kapenevia. Keskisuoni on hyvin lyhyt ja heikko tai se puuttuu. Sillä on yleisesti itiöpesäkkeitä, jotka ovat perättömiä ja verson alapinnalla. Se muistuttaa vuoririippusammalta, isoriippusammalta ja lännenriippusammalta.[2]

Kokonaislevinneisyydeltään se elää pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon lauhkeilla ja viileillä alueilla. Sammal on vaarantunut, sillä elinympäristöt ovat vähentyneet metsien hakkuiden ja lehtojen kuusettumisen takia. Esiintymät ovat usein niukkoja. Suomessa se kasvaa etelä- ja keskiosissa, pohjoisin esiintymä on Haukiputaalla.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapariippusammal elää vanhoissa, kuusivaltaisissa metsissä ja lehdoissa lehtipuiden rungoilla, joskus myös ravinteisilla kivillä.

  1. Ulvinen, Tauno, Syrjänen, Kimmo ja Anttila, Susanna: Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1290-5
  2. Syrjänen, K.: Neckera pennata - vaarantunut. Määritä julkaisija!
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.