Luotsiperhoset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Luotsiperhoset
haapaperhonen (Limenitis populi)
haapaperhonen (Limenitis populi)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Luotsiperhoset Limenitidinae
Behr, 1864
Tribukset ja suvut

Katso teksti

Katso myös

  Luotsiperhoset Wikispeciesissä
  Luotsiperhoset Commonsissa

Luotsiperhoset'[1], aikaisemmalta nimeltään haapaperhoset ja luotsiperhoset, (Limenitidinae) on täpläperhosiin kuuluva päiväperhosten alaheimo. Siihen kuuluu maailmanlaajuisesti ehkä jopa yli 1000 perhoslajia.

Piirteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapa- ja luotsiperhoset ovat taksonomisesti hankala ryhmä, sillä niille ei ole löydetty koko ryhmää yhdistäviä tuntomerkkejä[2], ryhmän luokittelussa on ollut epäselvyyksiä[3] ja sillä on ollut jopa niin kutsutun roskakoritaksonin asema. Molekyylibiologinen tutkimus on kuitenkin selvittämässä ryhmän rakennetta ja monet lajit sijoittuvat muihin alaheimoihin.[4] Nämä perhoset ovat keskikokoisia tai kookkaita, mutta ruumiinrakenteeltaan verraten hentoja. Monien lajien siivissä on siiven poikki kulkeva vaalea raita ja jotkin lajit jäljittelevät ulkonäöllään myrkyllisiä perhosia. Perhosten lentotapa on erikoinen, sillä ne liitelevät huomattavan pitkiä matkoja. Monen lajin aikuiset yksilöt käyvät kukkien sijasta imemässä nesteitä mätänevistä hedelmistä, ulosteista tai jopa raadoista.[5]

Levinneisyydetään haapa- ja luotsiperhosten alaheimo on kosmopoliittinen, sillä niitä elää kaikilla mantereilla. Ne kuitenkin puuttuvat kokonaan Uudesta Seelannista. Lisäksi muuton runsaslajisella Madagaskarilla elää vain 4 alaheimon lajia.[5]

Useimmista perhosryhmistä poiketen haapa- ja luotsiperhosten munat ovat piikikkäitä ja muistuttavat usein merisiiliä, mutta tämäkään piirre ei aina pidä paikkaansa. Toukat ovat ulkonäöltään vaihtelevia, mutta niiden selkäpuolella on usein kookkaita ulokkeita. Toukat käyttävät ravinnokseen monia kaksisirkkaisia kasvilajeja, mutta kailot (Bebearia) elävät yksisirkkaisilla kasveilla, useimmiten tyräkeillä.[5]

Tribukset ja suvut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimon neljään tribukseen kuuluu nykykäsityksen mukaan 986 eri lajia, mutta viime aikoina uusia lajeja on kuvattu erityisesti Afrikasta. Lajimääriltään suurimpia sukuja ovat liiturit (Neptis), siskoset (Adelpha), pantaset (Euphaedra), kosioiset (Euriphene) sekä kailot (Bebearia).[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kari Nissinen: Lennä, safiirisoturi – maailman päiväperhoslajien suomenkielinen nimistö. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale oy, 2013. ISBN 978-952-67544-2-0 s. 233
  2. ↑ Kauri Mikkola, Jussi Murtosaari & Kari Nissinen (toim.): Perhosten lumo - Suomalainen perhostieto. Suomen Perhostutkijain Seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3317-6 s. 241
  3. ↑ http://tolweb.org/Limenitidinae
  4. ↑ http://nymphalidae.utu.fi/Nymphalidae/Limenitidinae/Limenitidinae.htm
  5. ↑ a b c Kristensen (ed.) "Lepidoptera, Moths and Butterflies. Volume 1. Evolution, Systematics and Biogeography". Handbook of Zoology. de Gruyter 1998. ISBN 978-3110157048 s. 289
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luotsiperhoset&oldid=22793958”