Haapaniemen linna
| Haapaniemen linna | |
|---|---|
 Kylmämuurattua asuinkerroksen seinää. |
|
| Sijainti | Salo (Kisko) |
| Koordinaatit | [1] |
| Rakennustyyppi | raunioitunut kivikartano |
| Valmistumisvuosi | 1500-luku |
 |
|
Haapaniemen linna on raunioitunut kivikartano Salon Kiskossa, Kiskon kirkonkylän eteläpuolella, Kirkkojärven itärannalla.[2] Se on rakennettu 1500-luvulla ja on yksi rannikkoseudun vanhimmista aateliskartanoista.[2] Linna raunioitui ison vihan aikaan 1700-luvulla ja siitä on nykyään jäljellä vain holvattu kellarikerros.[2] Museovirasto on luokitellut kivikartanon rauniot valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueella on ollut asutusta viimeistään 1300-luvulla, ja varhaisimmat säilyneet merkinnät Haapaniemestä on vuodelta 1469 säilyneessä asiakirjassa.[2] Ensimmäinen Haapaniemen nimeltä tunnettu omistaja oli Krister Frille vuodelta 1463.[3] Suomen 1500-luvun kivikartanot, joista valtaosa sijaitsi Varsinais-Suomessa, kuuluivat mahtisuvuille, kuten Horneille, Totteille ja Flemingeille.[2] Haapaniemi oli Henrik Klaunpoika Hornin pääkartano 1540-luvun puoliväliin asti. 1600-luvun loppupuolella kartanon omistus siirtyi Flemingeille. Linna rakennettiin ilmeisesti vuosien 1450 ja 1525 välisenä aikana.[2]
Linna rappeutui isonvihan aikana ja oli 1700-luvun lopulla rauniona.[2] Naapuripitäjässä Pohjassa sijainnut Fiskarsin ruukki sai kartanon ja sen maat omistukseensa 1737, ja 1883 omistus siirtyi Fiskars Oy:lle.[3]
Linnan tutkimuskaivaukset tehtiin 1910-luvulla. Tutkimuksia johti Juhani Rinne.[3] Kunnostustyöt toteutettiin 1950-1958 muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa Kiskon kunnan rahoituksella. Jäljellä on kellarikerros.[2]
Kiskon kirkon lähellä on ollut Horn-suvun hauta. Tarkkaa tietoa haudan hävityksestä ei ole jäänyt, mutta Helsingfors Dagblad -lehti kertoo vuonna 1871 tämän tapahtuneen ennen vuotta 1818. Lehden ilmestymiaikaan säterin silloiset omistajat olivat käyneet turhaa taistelua saadakseen takaisin kivisen hautakammion.[4]
Linna ja alueen muut rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jäljellä olevat ulkomuurit ovat harmaakiveä ja holvit liuskekiveä, jota on saatu läheisestä Hyypiänvuoresta. Linnanraunion läheisyydessä on 1700-luvulta peräisin oleva Haapaniemen rälssisäterin puinen, mansardikattoinen päärakennus.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kartta (Arkistoitu – Internet Archive) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ a b c d e f g h i j Haapaniemen linnanraunio Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ a b c Rostedt, Tapani & Jussila, Timo (Mikroliitti Oy): Kisko, Haapaniemi. Kartanomäen muinaisjäännösinventointi 2004 2004. Museovirasto. Viitattu 17.2.2019.
- ↑ Ett sköfladt fornminne, Helsingfors Dagblad nro 103, 19.4.1871 s. 2, 2. palsta vasemmalta
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haapaniemen linna Wikimedia Commonsissa
- Haapaniemen linnan kukoistuskauden omistajat, artikkeli Salon Seudun Sukututkijat ry:n kotisivuilla