HSUPA

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

HSUPA eli High-Speed Uplink Packet Access on tekniikka, jolla 3G-puhelimen lähetysnopeus (uplink) nousee ja lähetyslatenssi laskee. Nopeutus on saatu samantyyppisillä ratkaisuilla kuin mitä HSDPA tekee vastaanottosuunnalle, eli paremmalla modulaatiolla ja nopeammalla hukkuneen paketin uudelleenlähetyksellä. HSUPA:n pienempi latenssi mahdollistaa interaktiivisten pelien sujuvan käytön. Jotta päätelaite voisi hyödyntää ominaisuuksia, myös käytettävän tukiaseman täytyy tukea niitä. Pääasiassa HSUPA-tekniikkaa hyödynnetään langattomissa modeemeissa. Seuraavassa kaaviossa on näistä esimerkkejä.

Versiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSUPA:lle on määritelty eri kategorioita.

HSUPA Kategoria Maks. uplink-nopeus Esimerkki
Category 1 0,73 Mbit/s
Category 2 1,46 Mbit/s
Category 3 1,46 Mbit/s
Category 4 2,93 Mbit/s
Category 5 2,00 Mbit/s Option Icon 315-431
Category 6 5,76 Mbit/s Nokia CS-15, Nokia CS-17, ZTE MF688, iPhone 4(S), Lumia 710 & 800
Category 7 (3GPP Rel7) 11,5 Mbit/s

Verkkotilanne Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki kolme operaattoria (Telia Company, DNA ja Elisa) tukivat 5,76 Mbit/s HSUPA:a. UMTS 900 MHz tekniikalla peitto saatiin kattavaksi syrjäseutuja myöten, sillä matalamman taajuuden ansiosta tukiaseman kantama on pidempi. 3G-verkkojen purkaminen alkoi vuonna 2023 ja sen pitäisi valmistua vuonna 2024.[1][2]

Tarve

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarve nopeammalle lähetysnopeudelle tuli esiin muun muassa pilvitallennuksen yleistymisen vuoksi. Kotioloissa käytetään yhä enenevässä määrin langattomia yhteyksiä. Ennen HSUPA-tekniikkaa suurin lähetysnopeus oli 128 kbit/s ja myöhemmin 384 kbit/s. Vasteaika oli 80-130 ms mikä on nopeaa pelikäyttöä ajatellen liikaa. HSUPA:n ja myöhemmin HSPA+:n yleistyttyä vasteaika on enää puolet alkuperäisestä.

Valokuvien ja videoiden välitön siirto yleistynee HSUPA:n ansiosta. Suuria flash-muistikortteja ei puhelimessa tarvita, jos kaikki menee suoraan nettipalvelimelle tai omaan kotikoneeseen.

900 MHz 3G-verkot ovat laajentuneet voimakkaasti 2010-luvulle tultaessa, ja niiden avulla hyvät HSUPA/HSDPA -nopeudet saadaan laajemmalla alueella. 900 MHz HSUPA:aa tukeva 3G-verkko antaa suurelle osalle suomalaisia mukavan nettilähetysnopeuden esim. kesämökiltä, maaseudulta tai junan kyydistä. 3G-sukupolvea edustavia HSUPA/HSDPA-tekniikoita seurasi entistä nopeammat 4G-sukupolven tiedonsiirtotekniikat.

Kilpailevat tekniikat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa haja-asutusalueiden internetyhteydeksi oli 3G-verkkojen lisäksi tarjolla Digitan Flash-OFDM -tekniikkaan perustuva 450 MHz verkko. Sen käyttäjämäärät jäivät kuitenkin vähäisiksi ja tekniikan vanhentumisen sekä päätelaitteiden valmistuksen lopettamisen myötä Flash-OFDM-tekniikan käyttö verkossa lopetettiin vuoden 2012 loppuun mennessä. Maaliskuussa 2011 Digita luovutti verkon Datamen hallintaan joka suunnitteli taajuusalueen hyödyntämistä CDMA-tekniikalla.[3] Datame ajautui kuitenkin konkurssiin vuonna 2013.

Haittapuolet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopea langaton dataliikenne vaatii puhelimelta prosessointitehoa ja lineaariset (=huonon hyötysuhteen) vahvistimet, joten akku saattaa tyhjentyä hyvinkin nopeasti ja puhelin lämmetä voimakkaasti. Tosin modeemikäytössä sähkön riittävyys ei ole ongelma. Ulkoisen lisä-antennin käytöllä voidaan lisätä akkukestoa, nopeutta ja kuuluvuusaluetta mutta ne maksavat erikseen.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkapuhelinverkkostandardit
0G
1G
2G
3G
3.5G
4G
5G

5G

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=HSUPA&oldid=22540335”