HR 4796A
| HR 4796A | |
|---|---|
.jpg) |
|
| HD-designaatio | 109573 |
| Muut designaatiot | 2MASS J12360103-3952102, CCDM J12360-3952, CD-39°7717, CPD-39°5622, EXO 1233.3-3935, GC 17164, GSC 07762-01973, HD 109573, HIP 6149, HR 4796, IDS 12307-3919, TYC 7762-1973-1, SAO 203621 |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus | 5,783 mv |
| Valovoima | 20-23 aurinkoa |
| Spektriluokka | A0 V |
| Väri-indeksi | B-V 0,01 |
| Lämpötila | 8890 K K |
| Massa | 2 M☉ |
| Säde | 2,0 R☉ |
| Ikä | 8 Myr |
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Kentauri, Cen |
| Rektaskensio (J2000) | 12h 36m 01.0316s |
| Deklinaatio (J2000) | −39° 52′ 10.219″ |
| Etäisyys | 220 ± 10 valovuotta, 67 ± 3 parsekia |
| Parallaksi | 14,91 ± 0,75 mas |
| Säteisnopeus | +6 km/s |
| Ominaisliike |
RA -55,92 dekl. −24.00 mas/v |
|
Näkyy leveysasteiden 51° N
ja 90° S välillä. |
|
HR 4796A on tähti eteläisellä taivaalla, Kentaurin tähdistössä. Tähti saattaa näkyä hyvin suotuisissa oloissa paljain silmin pisteenä mutta paremmin kiikarilla. Eteläisen sijaintinsa takia tähti ei näy Suomessa.
Se sijaitsee noin 220 valovuoden etäisyydellä meistä. HR 4796A on nuori tähti, jonka iäksi arvioidaan vain noin 8 miljoonaa vuotta. Se on noin kaksi kertaa Aurinkoa massiivisempi ja noin kaksikymmentä kertaa kirkkaampi. Tähdellä on seuralaisenaan punainen kääpiötähti, jonka näennäinen kirkkaus on HR 4796 B Spektriluokan M2.5 V kumppani[1]. Sen etäisyys päätähdestä on 500 AU.
Tähden pölykiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1991 HR 4796A:n ympäriltä löydettiin protoplanetaarinen kiekko[2], jossa on ainetta noin 1026–1027 grammaa. Infrapunaemission perusteella on päätelty, että kiekon efektiivinen lämpötila on noin 78 K ja se muodostuu hiukkasista, joiden läpimitta vaihtelee noin mikrometristä muutamiin kymmeniin mikrometreihin. Koska pienemmät hiukkaset ajautuisivat kuitenkin nopeasti pois tähden läheisyydestä, jonkin mekanismin on tuotettava niitä jatkuvasti lisää. Käytännössä tällaisen tarjoavat kiekossa tapahtuvat planetesimaalien väliset törmäykset. Kiekossa sironneen valon perusteella hiukkaset muodostuvat silikaattien lisäksi orgaanisista yhdisteistä, jotka muistuttanevat paljon mm. Titanilla esiintyviä toliineja.[3]
Tähteä kiertävä pöly ulottuu 100 AU:n päähän ulottuvaan renkaaseen asti.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Tähdet | α Cen A, β Cen, α Cen B, θ Cen, γ Cen, ε Cen, η Cen, ζ Cen, δ Cen, ι Cen, λ Cen, κ Cen, ν Cen, μ Cen, φ Cen, τ Cen, υ1 Cen, π Cen, HD 117440, σ Cen, ρ Cen, HD 129116, ψ Cen, HD 129456, 2 Cen, 1 Cen, HD 111968, ξ2 Cen, HD 102776, HD 125288, 3 Cen A, HD 111915, υ2 Cen, χ Cen, V761 Cen, V863 Cen, B Cen, J Cen, HD 116243, V831 Cen, A Cen, HD 110073, M Cen, HD 110458, HD 113703, 4 Cen, G Cen, ξ1 Cen, HD 111597, HD 129685, Q Cen, F Cen, K Cen, ο1 Cen, HD 115310, ο2 Cen, HD 119921, H Cen, C2 Cen, N Cen, D Cen, HD 107832, ω Cen, E Cen, HD 108541, C3 Cen, HD 120987, C1 Cen, HD 108114, 3 Cen B, R Cen, 89 Cen, T Cen, HD 114729, HD 117618, HD 117207, HD 102117, HD 121504, HD 109749, HD 101930, HD 114386, Proxima Centauri, BPM 37093, 2M1207 |
|---|---|
| Eksoplaneetat | α Cen Bb, HD 114729 b, HD 117618 b, HD 117207 b, HD 102117 b, HD 121504 b, HD 109749 b, HD 101930 b, HD 114386 b, Proxima Centauri b, 2M1207b |