HOJKS
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Säädökset muuttuneet, esimerkiksi ei enää puhuta erityisopetukseen siirtymisestä vaan erityisen tuen antamisesta. Hallinnollisen päätöksen rooli ei enää ole yhtä keskeinen kuin ennen. |
HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma[1] on opintosuunnitelma, joka tulee laatia niille oppilaille, joille on tehty perusopetuslain mukainen hallinnollinen erityisen tuen päätös; kaikille erityisopetusta saaville oppilaille sitä ei siis laadita. Suunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat pedagogiset järjestelyt, arviointi, resurssit, yhteistyötahot ja vastuualueet eri tahojen kanssa sekä kehityksen ja kasvun seuranta. Suunnitelma voidaan laatia perusopetuksessa tai ammatillisessa opetuksessa olevalle; lukiossa sitä ei voi laatia[2].
Laadittava jokaiselle erityiseen tukeen otetulle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jokaiselle erityiseen tukeen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijat sekä mahdollisuuksien mukaan oppilas itse ja aina oppilaan huoltajat.
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tulee ammatillisessa opetuksessa sisältää (A 811/1998, 8 § mukaan[3])[4]
- suoritettava tutkinto
- opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet
- tutkinnon laajuus
- opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma
- opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut
- muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä
- erityisopetuksen perusteet
Perusopetuksessa perusopetuslain 17 a §[5] mukaan suunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa. 16.4.2004 hyväksyttyjen[6] perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarve oppilaan opetuksen yksilöimiseksi[7]:
- kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista
- opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet
- oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
- luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä
- niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä
- oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet
- opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit
- kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä
- henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa
- tukipalvelujen toteutumisen seuranta.
Opetus yksilöllisen tarpeen mukaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Silloin, kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä hallinnollinen päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Ammatillinen erityisopetus tulee järjestää ammattiaineittain niiltä osin kuin tarvetta esiintyy. Muilta osin opetus järjestetään normaalin opetussuunnitelman mukaisesti [8].
Erityisopetuksen saatavuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen lain mukaan jokaisella tulee olla tasaveroiset mahdollisuudet saada koulutusta. Tämä merkitsee, että erityisopetusta tulee olla saatavilla niin peruskoulussa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa kaikilla opintolinjoilla.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.2.2013.
- ↑ Erityisopetus lukioissa: Ohjaavat asiakirjat Enorssi. Arkistoitu 3.10.2013. Viitattu 25.9.2013.
- ↑ A 811/1998, 8 §; Finlex
- ↑ Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 26.03.2010. Edu.fi. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 25.9.2013.
- ↑ Perusopetuslaki 17 a §; Finlex
- ↑ Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 18.6.2012. Opetushallitus. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 25.9.2013.
- ↑ Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 16.4.2004. Opetushallitus. Arkistoitu 15.6.2013. Viitattu 25.9.2013.
- ↑ Erityisopetuksen kehittämisen ohjausryhmä (2006) Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriö, Helsinki