HMCS Chicoutimi
| HMCS Chicoutimi | |
|---|---|
 HMCS Chicoutimi |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | VSEL, Barrow-in-Furness |
| Kölinlasku | marraskuu 1983 |
| Laskettu vesille | 2. joulukuuta 1986 |
| Palveluskäyttöön |
RN: 7. joulukuuta 1990 RCN: lokakuu 2004 |
| Poistui palveluskäytöstä |
RN: 29. huhtikuuta 1994 Kanadan laivastolle 1998 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
2 296 t (pinnalla) 2 540 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 70,28 m |
| Leveys | 7,19 m |
| Syväys | 7,59 m |
| Nopeus |
12 solmua (pinnalla) 20 solmua (sukelluksissa) |
| Miehistöä | 48 ja 7 koulutettavaa |
| Aseistus | |
| Aseistus | 6 x 21" torpedoputkea, joihin 18 Mk 48 torpedoa |
HMCS Chicoutimi on Kanadan laivaston Victoria-luokan sukellusvene, joka oli aiemmin Britannian kuninkaallisen laivaston Upholder-luokan nimikkoaluksena, HMS Upholderina
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Upholder-luokka
Alus tilattiin Vickers Shipbuilding and Engineering Limitediltä (VSEL) Barrow-in-Furnessista, missä köli laskettiin marraskuussa 1983. Se laskettiin vesille 2. joulukuuta 1986 ja valmistui 9. kesäkuuta 1990. Alus otettiin palvelukseen Britannian kuninkaallisessa laivastossa saman vuoden lopulla 7. joulukuuta.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylmän sodan päätyttyä ja sukellusveneohjelman peruunnuttua alus poistettiin palveluksesta 29. huhtikuuta 1994. Kuninkaallisen laivaston päätettyä luopua dieselkäyttöisistä sukellusveneistä Upholder-luokan aluksia tarjottiin 1993 Kanadalle, joka hyväksyi tarjouksen viisi vuotta myöhemmin 1998. Kanada maksoi neljästä aluksesta 427 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria sekä 98 miljoonaa dollaria niiden modernisoinnista sekä Kanadan vaatimuksesta tehtävistä muutoksista. Alukset siirrettiin lainasopimuksella Kanadalle, joka voi lunastaa alukset kahdeksan vuotta hankinnasta yhdellä punnalla kunkin.
Kanadan laivastossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus sai pian Kanadalle luovutuksen jälkeen lokakuussa 2004 Donegalin rannikolla vuodon, joka aiheutti tulipalon aluksella. Onnettomuus aiheutti keskustelua käytettyjen alusten hankinnan mielekkyydestä sekä vastaanottoon liittyvistä tarkastuksista. Onnettomuustutkinta totesi myöhemmin onnettomuuden johtuneen inhimillisestä virheestä.[2] Alustavien korjausten valmistuttua Faslanessa alus lähti Halifaxiin Eide Marine Servicen Eide Transporterilla 13. tammikuuta 2005 saapuen määränpäähänsä 1. helmikuuta, minkä jälkeen vaurioitunut alus siirrettiin telakalle.
Aluksen korjaustöiden suunniteltiin vuodelle 2010, jolloin se piti olla modernisoitavana. Alus siirrettiin 1. huhtikuuta 2009 kuljetusalus Ternille, jonka mukana se lähti 5. huhtikuuta Halifaxista. Se saapui 29. huhtikuuta Esquimaltiin, jossa sukellusvene siirrettiin telakalle odottamaan korjaustöiden ja modernisoinnin aloittamista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gardiner, Robert s. 532
- ↑ Military.ie, Naval service, history