HMS Superb (25)
| HMS Superb | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Swan Hunter and Wigham Richardson, Wallsend, Tyne and Wear |
| Kölinlasku | 23. kesäkuuta 1942 |
| Laskettu vesille | 31. elokuuta 1943 |
| Palveluskäyttöön | 16. marraskuuta 1945 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1957 |
| Loppuvaihe | romutettu 1960 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
9 066 t (standardi) 11 564 t (kuormattu) |
| Pituus | 169,31 m |
| Leveys | 19,2 m |
| Syväys | 6,3 m |
| Koneteho | 80 000 shp |
| Nopeus | 32,25 solmua (61 km/h) |
| Miehistöä |
733 (rauhan aikana) 900 (sodan aikana) |
| Aseistus | |
| Aseistus |
9 × 6" Mk XXIII tykkiä kolmiputkisina Mk XXIII asennuksena 10 × 4" Mk XVI tykkiä kaksiputkisina Mk XIX asennuksina 8 × yksiputkista Bofors 40 mm Mk III -ilmatorjuntatykkiä 2 × yksiputkista QF 2 naulan ilmatorjuntatykkiä 2 × Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä 6 × 21" (533 mm) torpedoputkea |
HMS Superb (viirinumero 25) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Minotaur-luokan risteilijä.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Minotaur-luokka (risteilijä, 1943)
Alus tilattiin osana vuoden 1941 lisälaivasto-ohjelmaa Swan Hunterin telakalta, missä köli laskettiin 23. kesäkuuta 1942. Alus laskettiin vesille 31. elokuuta 1943 ja otettiin palveluskäyttöön 16. marraskuuta 1945.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus purjehti joulukuussa Chathamin telakalle, jossa se varustettiin ja miehitettiin palvelusta varten. Alus oli palveluskelpoinen 29. joulukuuta, jolloin se määrättiin 2. risteilijäviirikön lippulaivaksi. Aluksen koeajot saatiin suoritetuksi 18. tammikuuta 1946, jolloin se aloitti purjehduksen Gibraltarille yhdessä Ch-luokan hävittäjien HMS Cheviotin ja HMS Childersin kanssa. Gibraltarille alukset saapuivat 21. tammikuuta, minkä jälkeen ne jatkoivat Maltalle, jonne saavuttiin neljä päivää myöhemmin.[2]
Alus palasi Maltalla vietetyn tiiviin koulutusrupeaman jälkeen 8. maaliskuuta Greenockiin, jossa alus valmistautui kuljettamaan prinsessa Elisabetin seurueineen Belfastiin. Osaston muut alukset, HMS Fame (komentaja J. Grant DSO) ja HMS Hotspur (komentajakapteeni D. R. Mallinson) saapuivat 16. maaliskuuta Greenockiin.[3].
Alus oli 1946 mukana Korfun kanavan välikohtauksessa, mutta muuten sen ura oli normaalia rauhanajan palvelusta. Vuonna 1953 alus osallistui kuningatar Elisabet II:n kruunajaisten yhteydessä järjestettyyn laivastokatselmukseen. Alus oli kontra-amiraali Sir Herbert Packerin lippulaivana ja modernisoitavana 1955-1956. Alus poistettiin palveluksesta joulukuussa 1957.
Alus sijoitettiin poistolistalle ja se romutettiin Dalmuirissa vuonna 1960.[1]
Aluksen päälliköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen päälliköinä olivat:
- William Geoffrey A Robson, DSO DSC 21. elokuuta 1945 -
- R M T Taylor, DSC 15. huhtikuuta 1947 -
- A K Scott-Moncrieff, DSO 21. joulukuuta 1948 -
- Sir Anthony W Buzzard, DSO OBE 4. tammikuuta 1950 -
- W J Yendell 1. marraskuuta 1950 -
- E W J Bankes 16. toukokuuta 1951 -
- R Tosswill, OBE 30. syyskuuta 1952 -
- D H Connell-Fuller 9. huhtikuuta 1954 -
- Earl Cairns 14. joulukuuta 1955 -
- K Bannar-Martin, DSC 1. huhtikuuta 1958 -
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Boniface, Patrick: HMS Superb - The Life and Times of a Unique British Cruiser. Cornwall: Periscope Publishing Ltd, 2006. ISBN 1-904381-34-0 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| HMS Swiftsure - HMS Minotaur - HMS Tiger - HMS Superb - HMS Hawke |
| Edeltäjä: Crown Colony -luokka – Seuraaja: Tiger -luokka |