HMS Royal Albert (1854)
| HMS Royal Albert | |
|---|---|
.jpg) |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Woolwichin telakka |
| Kölinlasku | elokuu 1844 |
| Laskettu vesille | 13. toukokuuta 1854 |
| Palveluskäyttöön | 19. marraskuuta 1854 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1861 |
| Loppuvaihe | romutettavaksi 1884 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 3 393 70/94 bm |
| Pituus | 67 m |
| Leveys | 18,54 m |
| Syväys | 7,6 m |
| Koneteho | 1 801 ihp |
| Nopeus | 10 solmua |
| Miehistöä | 1 000 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 120 tykkiä |
HMS Royal Albert oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1854 vesillelaskettu 121-tykkinen potkurilla varustettu höyrykäyttöinen ensimmäisen luokan linjalaiva.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oliver Langin suunnittelema 3 393 70/94 bm:n 120-tykkinen ensimmäisen luokan linjalaiva tilattiin 26. maaliskuuta 1842 Woolwichin telakalta. Se oli suurennettu versio viimeisestä symondiittikolmikantisesta HMS Trafalgarista. Alus oli samalla suurin kuninkaalliselle laivastolle suunniteltu ainoastaan purjein varustettu sotalaiva sekä ainoa vuoden 1830 jälkeen suunniteltu alus, joka ei pohjautunut Queen-luokkaan. Köli laskettiin elokuussa 1844. Höyrykoneiden ja potkureiden yleistyessä alus määrättiin 31. tammikuuta 1852 muutettavaksi potkurikäyttöiseksi.[1]
Aluksella piti olla alimmalla tykkikannella 28 kappaletta 32 naulan 56 cwt:n ja neljä kahdeksan tuuman (68 naulan) 60 cwt:n tykkiä. Keskimmäisellä tykkikannelle oli tarkoitus asentaa vastaava aseistus vähennettynä kahdella kahdeksan tuuman tykillä ja lisättynä neljällä 32 naulan tykillä. Ylimmälle tykkikannelle oli tarkoitus asentaa 34 kappaletta 32 naulan 49 cwt:n tykkiä. Näiden lisäksi aluksella piti olla puoli- ja etukannella kuusi 32 naulan 42 cwt:n ja neljätoista lyhyttä 32 naulan 25 cwt:n tykkiä.[1]
Aluksen suunnitelma laajennettiin 24. maaliskuuta 1851 3 463 tonniin. Alukselle määrättiin asennettavaksi HMS Euphratekselle valmistettu 620 nhp:n höyrykone. Suunnittelijat ja laivanrakentajat kokoontuivat 23. syyskuuta 1852, jolloin päädyttiin aluksen perän uudelleen suunnitteluun, mikä hyväksyttiin 5. toukokuuta 1853. Samalla päätettiin korvata alkuperäinen höyrykone 400 nhp:n höyrykoneella. John Penn and Sonin tarjous 500 nhp:n höyrykoneesta hyväksyttiin 9. tammikuuta 1854. Muutostyöt aloitettiin 25. lokakuuta 1852. Alus laskettiin vesille 13. toukokuuta 1854 ja valmistui 19. marraskuuta Portsmouthin telakalta varustettuna joukkojenkuljetusalukseksi.[2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus otettiin 19. kesäkuuta 1854 palvelukseen Sheernessissä päällikkönään Alexander Little kesäkuusta lokakuuhun 1854. Lokakuusta aluksen päällikkönä oli Thomas Sabine Pasley, kunnes se poistettiin palveluksesta 27. marraskuuta. Alus palautettiin palvelukseen 14. helmikuuta 1855 Välimeren laivaston komentajan kontra-amiraali Edmund Lyonsin lippulaivana päällikkönään William Robert Mends. Huhtikuussa 1857 aluksen päälliköksi tuli Francis Egerton, joka oli tehtävässä 20. elokuuta 1858 saakka. Alus oli 25. elokuuta 1858 alkaen Kanaalin laivueessa kontra-amiraali Charles Howe Fremantlen lippulaivana päällikkönään Edward Bridges Rice, joka luovutti aluksen päällikkydeen 1. lokakuuta 1859 Henry James Laconille. Samalla aluksen lippu-upseeriksi tuli kontra-amiraali Robert Fanshawe Stopford. Alus poistettiin palveluksesta 25. tammikuuta 1861 ja myytiin syyskuussa 1884 romutettavaksi Castlelle Charltoniin.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1817–1863 – Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2014. ISBN 978-1-84832-169-4 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]|
|
Edeltäjä: Queen-luokka |
Royal Navyn ensimmäisen luokan linjalaivat | Seuraaja: Victoria-luokka |