HMS Nile (1839)
| HMS Nile | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Plymouthin telakka |
| Kölinlasku | lokakuu 1827 |
| Laskettu vesille | 28. kesäkuuta 1839 |
| Palveluskäyttöön | 30. tammikuuta 1854 |
| Poistui palveluskäytöstä | tuhoutunut tulipalossa 1956 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 2 598 bm |
| Pituus | 62,64 m (tykkikansi) |
| Leveys | 16,59 m |
| Syväys | 7,06 m |
| Miehistöä | 820 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 92 tykkiä |
HMS Nile oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1839 vesillelaskettu Rodney-luokan 92-tykkinen toisen luokan linjalaiva.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Rodney-luokka
Alus tilattiin marraskuussa 1826 Plymouthin telakalta, jossa sen vastaavana rakennusmestarina oli Thomas Roberts. Köli laskettiin lokakuussa 1827. Alus laskettiin vesille 28. kesäkuuta 1839 ja sijoitettiin valmistuttuaan 12. elokuuta Devonportin reserviin.[1]
Alus muutettiin Plymouthissa lokakuusta 1840 maaliskuuhun 1841 koealukseksi 7 579 punnalla. Amiraliteetti antoi 24. marraskuuta 1852 määräyksen aluksen muuttamisesta höyryfregatiksi.[1] Muutostyö tilattiin samana päivänä Devonportin telakalta ja työt aloitettiin 14. joulukuuta. Alus laskettiin vesille 30. tammikuuta 1854. Alukselle asennettiin muutostöiden aikana Seaward & Capelin valmistama 500 nhp:n höyrykone. Muutostyö maksoi 63 837 puntaa.[2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus otettiin palvelukseen 30. tammikuuta 1854 kommodori Henry Byam Martinin läntiseen laivueeseen. Toukokuussa 1854 alus liittyi Suomenlahdella olleeseen laivasto-osastoon. Alus oli myös seuraavan kesän Itämerellä, mistä se palasi syyskuun lopulla Britteinsaarille. Alus osallistui 23. huhtikuuta 1856 Spitheadissä pidettyyn laivastokatselmukseen, ja se lähti kesäkuussa Halifaxiin, missä siitä tehtiin kontra-amiraali Arthur Flagshawen lippulaiva. Alus vieraili Bermudalla ja Karibialla ennen paluutaan Plymouthiin maaliskuussa 1857.[2]
Alus poistettiin 20. huhtikuuta palveluksesta. Se siirrettiin heinäkuussa Devonportin telakalle, mistä se vapautui huhtikuussa 1858 varustettuna Queenstownin lippulaivaksi. Alus palautettiin palvelukseen 1. maaliskuuta 1858 Queenstownissa kontra-amiraali Henry Ducie Chadsin lippulaivana päällikkönään Henry Chads. Alus siirtyi 7. joulukuuta 1858 kontra-amiraali Charles Talbotin lippulaivaksi päällikkönään Arthur Parry Eardley Wilmot Talbot. Aluksen tehtävät siirrettiin 31. joulukuuta 1859 HMS Sans Pareilille, kun kontra-amiraali Sir Alexander Milne nosti aluksella lippunsa ja aluksen päälliköksi tuli Edward King Barnard. Vuoteen 1860 alus oli Devonportin telakalla, jossa alukselle asennettiin uudet kattilat, minkä jälkeen se siirtyi Pohjois-Amerikan ja Länsi-Intian laivastoaseman lippulaivaksi.[2]
Alus poistettiin palveluksesta 23. huhtikuuta 1864, ja se lainattiin Mercantile Marine Service Associationille. Alus muutettiin koululaivaksi, ja se nimettiin 24. heinäkuuta 1876 uudelleen Conwayksi. Koululaivana alus ankkuroitiin Rock Ferryn edustalle Liverpooliin. Alus ajoi matalikolle hinattaessa huollettavaksi Birkenheadiin. Hylky paloi 31. lokakuuta 1956.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lyon, David & Winfield, Rif: Sail & Steam Navy List - All the Ships of the Royal Navy 1815–1889. Lontoo: Chatham Publishing/National Maritime Museum, 2004. ISBN 1-86176-032-9 (englanniksi)
- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1817-1863 - Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2014. ISBN 978-1-84832-169-4 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| HMS Rodney - HMS Nile - HMS London |
| Edeltäjä: HMS Indus – Seuraaja: HMS Calcutta |