HMS Defence (1861)
| HMS Defence | |
|---|---|
_after_1866.jpg) HMS Defence |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Palmers Shipbuilding and Iron Company, Jarrow |
| Kölinlasku | 14. joulukuuta 1859 |
| Laskettu vesille | 24. huhtikuuta 1861 |
| Palveluskäyttöön | 12. helmikuuta 1862 |
| Poistui palveluskäytöstä | myyty elokuussa 1935 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 6 170 tonnia |
| Pituus | 85,3 metriä |
| Leveys | 16,5 metriä |
| Syväys | 8,0 metriä |
| Koneteho | 2 343 ihp |
| Nopeus | 11 solmua |
| Miehistöä | 460 henkeä |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 x 5" BL -tykkiä 8 x 7" Armstrong BL -tykkiä 10 x 68 naulan tykkiä |
HMS Defence oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1861 vesillelaskettu Defence-luokan panssarifregatti. Vuonna 1862 valmistunut alus myytiin elokuussa 1935.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Defence-luokka (ironclad)
Alus tilattiin 14. joulukuuta 1859 Palmers Shipbuilding and Iron Companyltä Jarrowista ja sen köli laskettiin vielä samana päivänä telakkanumerolla 91. Alus laskettiin vesille 24. huhtikuuta 1861 ja se valmistui 12. helmikuuta 1862.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus liitettiin 5. joulukuuta 1861 palvelukseen otettaessa Kanaalin laivastoon ensimmäisenä päällikkönään Richard Ashmore Powell. Augustus Phillimore vastaanotti aluksen päällikkyyden 1. lokakuuta 1862. Alus poistettiin vuonna 1866 Plymouthissa palveluksesta[2] ja se palasi palvelukseen 13. tammikuuta 1869 päällikkönään Charles Henry May. Alus siirrettiin 25. maaliskuuta 1869 Pohjois-Amerikan laivastoasemalle korvaamaan telakalle siirretty HMS Royal Alfred päällikkönään Nowell Salmon. Alus matkasi Taguksesta Barbadokselle kahdessakymmenessäviidessä päivässä, joista 22 purjein ja kolme konevoimalla[2]. Se siirrettiin vuonna 1871 korvaamaan HMS Prince Consort[2] Välimeren laivastossa, jossa se palveli palveluksesta poistoonsa saakka.[3]
Alus poistettiin palveluksesta 2. elokuuta 1872 ja se siirrettiin Devonportin reserviin. Alus sijoitettiin helmikuussa 1874 rannikkovartioston emälaivaksi Shannonjoelle, kunnes se palautettiin palvelukseen 25. helmikuuta 1876 Kanaalin laivastoon päällikkönään Frederick Anstruther Herbert. Se siirrettiin edelleen Välimeren laivastoon. Alus osallistui vuonna 1878 Venäjän-Turkin sodan aikana Dardanellien valvontaan, kunnes se poistettiin palveluksesta 5. joulukuuta 1879.[3]
Alus korvasi kesäkuussa 1880 sisaraluksensa rannikkovartioston emäaluksena Merseyllä. Alus siirrettiin elokuussa 1885 reserviin Devonportissa, jossa se muutettiin 1890 kelluvaksi työpajaksi. Alus muutettiin kesäkuussa 1898 koululaivaksi ja se nimettiin HMS Indusiksi. Alus todettiin hylyksi 1922 ja se myytiin Plymouthissa elokuussa 1935. Alus saapui 16. elokuuta Cattedowniin romutettavaksi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1817-1863 - Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2014. ISBN 978-1-84832-169-4 (englanniksi)
- Ballard, G. A.: The Black Battlefleet. Annapolis: Naval Institute Press, 1980. ISBN 0-87021-924-3 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| HMS Defence – HMS Resistance |
| Edeltäjä: Warrior-luokka – Seuraaja: Hector-luokka |