HMS Battleaxe (F89)
| HMS Battleaxe | |
|---|---|
 HMS Battleaxe |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Yarrow Shipbuilders, Scotstoun |
| Kölinlasku | 4. helmikuuta 1976 |
| Laskettu vesille | 18. toukokuuta 1977 |
| Palveluskäyttöön | 28. maaliskuuta 1980 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1997 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
4 000 t (standardi) 4 500 t (max) |
| Pituus | 131,1 m |
| Leveys | 14,78 m |
| Syväys |
4,35 m (standardi) 6,1 m (max) |
| Koneteho |
COGOG: 2 × Rolls-Royce Olympus TM3B -kaasuturbiinia 40 MW 2 × Rolls-Royce Tyne RM1A -kaasuturbiinia 7,2 MW |
| Nopeus |
30 solmua pääkoneilla 18 solmua risteilykoneilla |
| Miehistöä | 235 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × GWS25 Sea Wolf 4 × GWS50 Exocet 2 × Bofors 40 mm Mk.9 2 × 20 mm GAM-BO1 4 × 7,62 mm GPMG konekivääriä 2 × Westland Lynx Mk.8 |
HMS Battleaxe (viirinumero F89) oli Britannian kuninkaallisen laivaston tyypin 22 fregatti.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Tyyppi 22 -fregatti
Alus tilattiin syyskuussa 1975 Yarrow Shipbuildersilta Scotstounista, missä köli laskettiin 4. helmikuuta 1976. Se laskettiin vesille 18. toukokuuta 1977 ja otettiin palvelukseen 28. maaliskuuta 1980 ensimmäisenä päällikkönään R. H. C. Heptinstall, joka otti tehtävän vastaan 20. joulukuuta 1979.
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palvelukseen oton jälkeen aluksella aloitettiin intensiiviset koeajot, joiden aikana alus oli muun muassa Länsi-Intiassa seitsemän viikkoa. Aluksella palvelivat 702 laivueen Lynx-helikopterit RNAS Culdrosesta, koska alukselle ei ollut varattu omaa yksikköä. Länsi-Intiassa ollessaan alus teki alustyypin trooppisen alueen testit ja vieraili Floridassa, Nassaussa sekä Etelä-Carolinassa ennen paluutaan Stavangeriin Norjaan. Alus palasi heinäkuussa Plymouthiin, jossa miehistö sai lomaa ja alus siirrettiin huoltoon.[1]
Vuoden 1980 lopulla alus liitettiin vasta perustettuun 2. fregattilaivueeseen. Aluksen oma Lynx-lentue perustettiin vuoden 1981 alussa. Se oli pääosan vuotta 1981 suorittamassa tyypin 2016 kaikuluotaimen testausta päällikkönään D. B. Nolan, joka otti päällikkyyden vastaan 6. toukokuuta.[1]
Vuoden 1982 alussa alus osallistui eteläisellä Atlantilla Springtrain-harjoitukseen, jonka päätyttyä se vieraili maaliskuun lopulla Gibraltarilla. Falklandille lähetettävää osastoa koottaessa huhtikuussa alus jätettiin kotiin täyttämään Kuninkaallisen laivaston Natovelvotteita. Se kuitenkin määrättiin valmistautumaan lähtöön, kunhan lentotukialus HMS Illustrious palaisi palvelukseen. Lentotukialus ei kuitenkaan palannut palvelukseen ennen sotatoimien loppumista.[2]
Battleaxe suojasi 2. elokuuta Illustriousia matkalla Falklandille, jossa lentotukialus vapautti HMS Invinciblen tehtävästä. Battleaxe viipyi alueella seuraavat kolme ja puoli kuukautta ennen paluutaan Devonportiin, jonne se saapui 19. marraskuuta.[3]
Vuoden 1983 alussa alus määrättiin Länsi-Intiaan Caribtrain-harjoitukseen, jolloin se vieraili Floridassa, Kolumbiassa, Curacaossa ja Nassaussa. Palattuaan itäiselle Atlantille se otti osaa Springtrain-harjoitukseen sekä vieraili Gibraltarilla ennen paluutaan Britteinsaarille huhtikuun lopulla. Se oli levossa, kunnes se osallistui toukokuussa Sotakorkeakoulun meripäivään.[3]
Battleaxe lähti heinäkuussa Falklandille hävittäjien HMS Bristolin ja HMS Newcastlen kanssa. Tehtävän aikana aluksen toinen potkuriakseli vääntyi ja alus jouduttiin kytkemään korjausalus Stena Inspectoriin korjausten ajaksi. Alus palasi Länsi-Afrikan rannikolle, jossa se vieraili Banjulissa ja Gambiassa. Se saapui Devonportiin 11. joulukuuta.[3]
Aluksen päällikkyyden vastaanotti elokuussa P. J. Bootherstone, DSC. Alus lähti marraskuussa 1984 HMS Nottinghamin kanssa Suezin kanavan itäpuolisille alueilla näyttämään lippua erityisesti Persianlahdella. Intian valtamerellä ollessaan alus vieraili Colombossa, Bombayssa ja Karachissa ennen paluutaan Britteinsaarille maaliskuussa 1985. Aluksen miehistö oli koulutuksessa kesä-heinäkuussa Portlandissa ja elokuussa se osallistui Plymouthin laivastopäiviin.[3]
Syyskuussa 1985 alus määrättiin STANAVFORLANTin lippulaivaksi, missä tehtävässä se oli huhtikuuhun 1986. Lippulaivana ollessaan alus vieraili useissa Karibian meren satamissa ennen maaliskuista osallistumistaan Puerto Ricossa pidettyyn Safepass-harjoitukseen, jonka päätyttyä alus vieraili New Yorkissa.[3]
Alus oli kolme viikkoa huollettavana Halifaxissa, jona aikana aluksen päälliköksi vaihtui T. Norman Walker. Alus luovutti myös lippulaivan tehtävät. Huollon päätyttyä alus palasi Devonportiin.[3]
Alus oli yksi neljästä Kuninkaallisen laivaston aluksesta Persianlahdella 1990 Irakin vallatessa Kuwaitin. Alus oli kuitenkin elokuussa fregatti HMS Jupiterin kanssa laivastovierailulla Mombasassa ja Penangissa.
Alus poistettiin palveluksesta 1997.
Rademaker
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus myytiin 30. huhtikuuta 1997 Brasilialle, joka liitti sen laivastoonsa nimellä Rademaker ja runkonumerolla F49.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)
- Marriott, Leo: Modern Combat Ships 4 Type 22. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1593-7 (englanniksi)
- Marriott, Leo: Royal Navy Frigates 1945–1983. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1983. ISBN 0-7110-1322-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Batch 1 | |
|---|---|
| Batch 2 |
HMS Boxer - HMS Beaver - HMS Brave - HMS London - HMS Sheffield - HMS Coventry |
| Batch 3 |
HMS Cornwall - HMS Cumberland - HMS Campbeltown - HMS Chatham |
| Edeltäjä: Tyyppi 21 – Seuraaja: Tyyppi 23 |