HMS Albion (1763)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kuvaa Britannian kuninkaallisen laivaston Albion-luokan kolmannen luokan linjalaivaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
HMS Albion
HMS Albion
HMS Albion
Aluksen vaiheet
Rakentaja Deptfordin telakka
Kölinlasku 6. kesäkuuta 1760
Laskettu vesille 16. toukokuuta 1763
Palveluskäyttöön toukokuu 1770
Poistui palveluskäytöstä haaksirikkoutui huhtikuussa 1797
Tekniset tiedot
Uppouma 1 662 31/94 bm
Pituus 51,21 m (tykkikansi)
42,37 m (köli)
Leveys 14,45 m
Syväys 5,74 m
Koneteho täystakiloitu purjealus
Aseistus
Aseistus 74 tykkiä

HMS Albion oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1763 vesillelaskettu Albion-luokan 74-tykkinen kolmannen luokan linjalaiva.

Alus tilattiin 1. joulukuuta 1759 Deptfordin telakalta, missä rakennustöistä vastasi Adam Hayes. Köli laskettiin 6. kesäkuuta 1760. Alus laskettiin vesille 16. toukokuuta 1793 ja nimettiin Amiraliteetin päätöksellä 28. lokakuuta 1760. Alus valmistui sekä varustettiin 16. kesäkuuta 1763 - 3. marraskuuta 1770 Chathamissa, jolloin sen valmistuskustannukset olivat 33 629 puntaa 13 shillinkiä ja penny. Lisäksi varustaminen maksoi Deptfordissa 27 puntaa ja yhdeksän pennyä ja Chathamissa 9 274 puntaa yhden shillingin ja pennyn.[1]

Alus otettiin toukokuussa 1770 palvelukseen ensimmäisenä päällikkönään Samuel Barrington Falklandin vartioaluksena. Palattuaan alus sijoitettiin vartiolaivaksi Portsmouthiin, minkä vuoksi sille tehtiin heinäkuusta lokakuuhun 1771 korjauksia ja muutostöitä Plymouthissa ennen sijoittamista vartiolaivaksi. Telakkamaksut olivat 5 119 puntaa 12 shillinkiä ja 9 pennyä.[1]

Alus osallistui heinäkuussa 1779 Yhdysvaltain vapaussodan Grenadan taisteluun, jossa vara-amiraali Byronin komentama laivasto kohtasi ylivoimaiset Ranskan merivoimat. Seuraavan kerran alus osallistui 17. huhtikuuta 1780 Martiniquen taisteluun ja kuukautta myöhemmin 15. toukokuuta jälleen. Neljä päivää myöhemmin laivastot kohtasivat uudelleen tuloksettomassa taistelussa.

Vuonna 1794 alus muutettiin 60-tykkiseksi uivaksi patteriksi, jonka aseistukseksi asennettiin raskaita karronadeja. Alus ankkuroitiin Thamesin estuaariin. Huhtikuussa 1797 alusta oltiin siirtämässä uuteen paikkaan Swinin kanavaan, kun se ajoi karille. Pelastusyrityksen aikana aluksen köli murtui, jolloin se haaksirikkoutui lopullisesti.

  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1714-1792 - Design, Construction and Fates. Minnesota: Seaforth Publishing, 2007. ISBN 978-1-84415-700-6 (englanniksi)
  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1793-1817 - Design, Construction and Fates. Minnesota: Seaforth Publishing, 2005. ISBN 978-1-84415-717-4 (englanniksi)
  1. a b Winfield, Rif 1714-1792 s. 66