HMS Hero (H99)

HMS Hero
Alus Kanadan laivaston HMCS Chaudièrena
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Vickers Armstrong, Newcastle-on-Tyne
Kölinlasku	28. helmikuuta 1935
Laskettu vesille	10. maaliskuuta 1936
Palveluskäyttöön	23. lokakuuta 1936
Poistui palveluskäytöstä	Kanadan laivastolle 15. marraskuuta 1943
Tekniset tiedot
Uppouma	1 340 t (standardi) 1 980 t (max)
Pituus	98,45 m (kokonaispituus) 97,5 m (vesiraja)
Leveys	10,05 m
Syväys	3,78 m
Koneteho	34 000 hv
Nopeus	36 solmua (67 km/h)
Miehistöä	145
Aseistus
Aseistus	4 × QF 4,7" Mk XII -tykkiä CP Mk XVIII -asennuksina 2 × nelipiippuista Vickers .50" Mk I -ilmatorjuntakonekivääriä 8 × 21" (533 mm) torpedoputkea 45 × syvyyspommia
Infobox OK

HMS Hero (viirinumero H99) oli Britannian kuninkaallisen laivaston H-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa. Alus siirrettiin 1943 Kanadan laivastolle nimellä HMCS Chaudière.

Valmistus

Pääartikkeli: H-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 13. joulukuuta vuoden 1934 laivasto-ohjelmassa Parsons Marine Steam Turbine Companylta, joka hankki sen rungon Vickers-Armstrongilta Newcastlesta. Köli laskettiin 28. helmikuuta 1935. Alus laskettiin vesille 10. maaliskuuta 1936 ja otettiin palvelukseen 23. lokakuuta. Valmistuskustannukset tehdyn tarjouksen perusteella olivat 249 858 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.

Palvelus

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin H-luokasta muodostettuun Välimeren-laivaston 2. hävittäjälaivueeseen, jossa se oli edelleen toisen maailmansodan alkaessa. Alus oli huollettavana kotimaassa kesällä 1939. Lokakuussa alus määrättiin HMS Hardyn, HMS Hostilen ja Hastyn kanssa Force K:hon Freetowniin etsimään Saksan laivaston saarronmurtajia Etelä-Atlantilta. Osasto lähti 5. lokakuuta Gibraltarilta.

Tammikuussa 1940 alus palasi Gibraltarille huoltoon. Alus määrättiin helmikuussa kuitenkin kotimaahan modernisoitavaksi. Se liittyi 7. helmikuuta HMS Broken, HMS Veloxin, HMS Versatilen, HMS Winchesterin ja sluuppi HMS Enchantressin kanssa Gibraltarille matkaavaan saattueeseen OG17F. Alus siirrettiin Portsmouthiin, jossa se siirrettiin 15. helmikuuta telakalle.

Taistelu Norjasta

Alus palasi 16. maaliskuuta palvelukseen Kotilaivastoon liitettyyn laivueeseensa Scapa Flowssa. Se määrättiin 31. maaliskuuta esittämään HMS Hyperionin kanssa miinanlasku Pohjois-Norjaan operaatio Wilfredissa. Alus suojasi 5. huhtikuuta HMS Greyhoundin, HMS Glowwormin ja Hyperionin kanssa taisteluristeilijä HMS Renownia. Seuraavana päivänä alus erkani osastosta tankatakseen ennen Pohjois-Norjaan siirtymistä. Vaikea sää kuitenkin viivästytti lähtöä.

Alus teki 8. huhtikuuta valemiinoitteita öljytynnyreillä, minkä jälkeen se jäi varoittamaan alueen meriliikennettä miinoitteesta. Se palasi Sullom Voeen tankkaamaan Norjan laivaston KNM Sleipnerin vapautettua sen miinoitteen valvonnasta. seuraavana päivänä se liittyi laivueeseensa tukemaan Norjan maihinnousuja operaatio Rupertissa.

Alus suojasi 13. huhtikuuta hävittäjäosastossa Narvikin toisessa taistelussa taistelulaiva HMS Warspitea. Se upotti Rombaksfjordissa torpedoimalla Saksan laivaston hävittäjän Z18 Hans Lüdemannin, minkä jälkeen se joutui irrottautumaan taistelusta polttoaineen ja ammusten puutteen vuoksi. Alus suojasi 24. huhtikuuta Warspitea Narvikin tulituksen aikana. Alus osallistui toukokuun alussa Norjan rannikon valvontaan ennen siirtoaan Välimerelle. Alus lähti 17. toukokuuta Plymouthista muiden siirrettävien alusten kanssa kohti Aleksandriaa.

Välimerellä

Alus osallistui 9. heinäkuuta taisteluun Italian laivastoa vastaan, kun saattue Gibraltarilta Lähi-itään oli uhattuna. Alus suojasi Warspitea Calabrian taistelussa. Alus määrättiin 17. heinäkuuta partioimaan Kreetan pohjoispuolella. Alus havaitsi 19. heinäkuuta Italian laivaston risteilijäosaston, jonka se houkutteli HMS Havockin suojaaman Australian laivaston risteilijän HMAS Sydneyn luokse. Seuranneessa Cape Spadan taistelussa Bartolomeo Colleoni upposi.

Alus siirrettiin 22. elokuuta Gibraltarille Force H:hon Hostilen, HMS Nubianin ja HMS Mohawkin kanssa avustamaan täydennysten siirtoa Aleksandriaan. Matkalla Gibraltarille Hero pelasti 28. elokuuta Boninniemimaan edustalla miinaan ajaneen Hostilen eloonjääneet, minkä jälkeen se upotti pahoin vaurioituneen aluksen torpedoimalla. Eloonjääneet laskettiin maihin Maltalla, minkä jälkeen alus jatkoi matkaansa Gibraltarille. Alus liitettiin 30. elokuuta operaatio Hatsin Force F:ään suojaamaan laivastoa.

Saattue kohtasi 2. syyskuuta Välimeren laivaston Pantellarian edustalla. Alus oli lokakuun huollettavana Maltalla. Alus palasi palvelukseen marraskuun alussa, ja se liitettiin 6. marraskuuta operaatio MB8:n saattueen MW3 kaukosuojausosastoon. Alus erkani saattueesta 10. marraskuuta liittyen HMS Illustriousin suojaksi koottuun osastoon, jonka tehtävänä oli hyökätä Italian laivaston sotasatamaan Tarantossa. Alus palasi 14. marraskuuta osaston mukana Aleksandriaan.

Alus suojasi 23. marraskuuta Hastyn, Havockin, Hyperionin, HMS Ilexin, HMAS Vampiren, HMAS Vendettan ja HMAS Voyagerin kanssa operaatio MB9:n saattuetta MW4, joka saapui 26. marraskuuta Maltalle. Osasto suojasi saattueen ME4 Maltalta Egyptiin.

Alus osallistui 16. joulukuuta Maltalle matkaavan saattueen MW5 ja Egyptiin palaavan saattueen ME5 suojaamiseen. Se määrättiin 20. joulukuuta siirtymään Gibraltarille, ja matkalla se suojasi Sisilian kapeikossa taistelulaiva HMS Malayan ja kahden tyhjän rahtialuksen muodostamaa saattuetta MG1. Saattue saapui 24. joulukuuta Gibraltarille, jossa alus liitettiin 13. hävittäjälaivueeseen. Alus osallistui seuraavana päivänä Saksan laivaston risteilijän Admiral Hipperin hajottaman saattueen WS5 alusten etsimiseen.

Alus kohtasi 1. tammikuuta 1941 Vichyn Ranskan laivaston saattueen ja pakotti sen Gibraltarille. Alus osallistui 7. tammikuuta operaatio Excessiin liitettynä Force F:ään. Se liittyi uudelleen 10. tammikuuta Välimeren laivastoon, jonka mukana se saapui 15. tammikuuta Aleksandriaan. Alus suojasi 20. tammikuuta HMS Orionia ja HMS Bonaventurea tuettaessa tykkitulella Tobrukin piirittäjiä. Alus osallistui 19. helmikuuta täydennysjoukkojen toimittamiseen Maltalle operaatio MC8:ssa. Osasto saapui 21. helmikuuta Maltalle, josta lähdettiin 23. helmikuuta paluumatkalle. Osasto saapui 25. helmikuuta Aleksandriaan.

Alus lähti 18. huhtikuuta Aleksandriasta Sudalahteen. Paluumatkalla oli tarkoitus suojata saattuetta ME7 Maltalta operaatiossa MD2. Alus suojasi 20. huhtikuuta Tripolin satamaa pommittaneita raskaita aluksia operaatiossa MD3. Seuraavana päivänä raskaat alukset palasivat Aleksandriaan, jonne Hero palasi 23. huhtikuuta hävittäjien mukana. Alus lähti Kalamataan Kreikkaan HMS Phoeben, HMS Defenderin, HMS Herewardin ja HMS Flamingon sekä kahden kauppa-aluksen kanssa evakuoimaan liittoutuneiden joukkoja. Osasto joutui seuraavana päivänä ilmahyökkäykseen ollessaan palaamassa Aleksandriaan, jolloin toinen kauppa-aluksista upposi. Alus evakuoi seuraavana päivänä uudelleen joukkoja Kalamatasta palaten 29. huhtikuuta Aleksandriaan.

Operaatiossa MD4 alus suojasi 6. toukokuuta laivaston mukana Tiikeri-saattuetta, jonka mukana se palasi 9. toukokuuta Aleksandriaan. Alus määrättiin 20. toukokuuta Kreetan puolustuksen tueksi. Se irrotettiin 22. toukokuuta operaatiosta kuljettamaan Kreikan kuningas sekä muita viranomaisia turvaan Kreetalta Aleksandriaan, jonne se saapui seuraavana päivänä. Alus laski 24. toukokuuta Sudalahteen erikoisjoukkojen sotilaita. Se tuki kesäkuussa operaatioita Syyrian rannikolla operaatio Exporterissa. Se siirrettiin heinäkuussa rannikkolaivueeseen kuljettamaan täydennyksiä ja tarvikkeita Tobrukiin ja teki ensimmäisen matkansa Tobrukiin 10. heinäkuuta.

Alus irrotettiin 24. syyskuuta rannikkolaivueesta ja siirrettiin suojaamaan taistelulaiva HMS Queen Elizabethia operaatio Halberdin hämäysoperaatiossa. Alus palasi 30. syyskuuta Tobrukin kuljetuksiin. Hero, HMS Encounter, HMS Express, HMS Abdiel ja HMS Latona lähtivät 25. lokakuuta kuljettamaan joukkoja ja tarvikkeita Tobrukiin. Osasto joutui voimakkaaseen ilmahyökkäykseen, jolloin Latona menetti liikuntakykynsä ja syttyi tuleen. Uppoavan aluksen miehistö siirtyi Heroon, joka kärsi rakenteellisia vaurioita kolmesta lähelle osuneesta pommista. Alus siirrettiin Aleksandriassa telakalle, mistä se palasi joulukuussa palvelukseen suojaamaan saattueita itäisellä Välimerellä.

Alus osallistui 16. tammikuuta 1942 saattueen MW8A suojaamiseen operaatiossa MF3. Saattueen suojaksi saapui 18. tammikuuta Maltalta Force K, minkä jälkeen Aleksandriasta saapunut osasto palasi kotisatamaan. Laivueita uudelleen organisoitaessa alus siirrettiin helmikuussa 22. hävittäjälaivueeseen, jonka muut alukset olivat HMS Sikh, HMS Zulu, HMS Legion, HMS Lance, HMS Lively, Havock ja Hasty.

Alus suojasi 22. helmikuuta laivueen mukana saattuetta MW10 operaatiossa MG1. Paluumatkalla alus osallistui Syrtinlahden toiseen taisteluun ja palasi sen päätyttyä Aleksandriaan. Se irrotettiin saattueesta AT47 tutkimaan lentokoneen sukellusvenehavaintoa. Alus upotti Tobrukin koillispuolella HMS Eridgen ja HMS Hurworthin kanssa Saksan laivaston sukellusveneen U-568:n (32°42′N, 24°53′E).

Hero ja Zulu pelastivat 30. toukokuuta Aleksandrian edustalla sukellusvene U-732:n upottaman sukellusveneiden emälaiva HMS Medwayn miehistön . Alus osallistui 13. kesäkuuta operaatio Vigorousiin ja suojasi seuraavana päivänä saattuetta MW11, joka joutui seuraavina päivinä ilma- ja E-venehyökkäyksiin, jotka pakottivat keskeyttämään operaation. Alus palasi 16. kesäkuuta saattueen mukana Aleksandriaan.

Aluksen miehistö pelasti 17. elokuuta torpedoidun joukkojenkuljetusalus HMS Princess Marqueriten eloonjääneet. Alus siirrettiin syyskuussa Adeniin suojaamaan Punaisenmeren saattueita. Se kutsuttiin lokakuussa takaisin Aleksandriaan, jonne se siirtyi HMS Tetcottin kanssa. Alus osallistui 30. lokakuuta 60 merimailia koilliseen Port Saidista sukellusvene U-559:n upottamiseen HMS Pakenhamin, HMS Petard (G56)HMS Petardin, HMS Dulvertonin, HMS Hurworthin ja HMS Wellesleyn sekä Kuninkaallisten ilmavoimien 42. laivueen kanssa. Alus määrättiin joulukuussa huollettavaksi kotimaahan.

Tammikuussa 1943 alus valmistautui matkaamaan Hyväntoivonniemen reittiä kotimaahan. Alus suojasi helmikuussa ANZAC-joukkoja takaisin kotimaahan kuljettavaa saattuetta Perimin ja Socotran välillä operaatio Pamfletissa. Se vapautettiin maaliskuussa operaatiosta, minkä jälkeen se jatkoi matkaansa. Maaliskuussa alkoivat myös keskustelut aluksen lainaamisesta Kanadalle. Huhtikuussa alus siirrettiin Portsmouthin telakalle huollettavaksi sekä muutettavaksi sukellusveneidentorjuntahävittäjäksi. Alus siirrettiin 15. marraskuuta Kanadan laivastolle, joka otti sen palvelukseen nimellä HMCS Chaudiere.

Lähteet

• English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9 (englanniksi)
• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
• Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6 (englanniksi)
• Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7 (englanniksi)

Viitteet

H-luokan hävittäjät

Laivueenjohtaja: HMS Hardy

Alukset: HMS Hasty - HMS Havock - HMS Hereward - HMS Hero - HMS Hostile - HMS Hotspur - HMS Hunter - HMS Hyperion

Brasilialaiset: HMS Harvester - HMS Havant - HMS Havelock - HMS Hesperus - HMS Highlander - HMS Hurricane

Edeltäjä: G-luokka – Seuraaja: I-luokka