HL Rannikko
HL Rannikko (aikaisemmat nimet Luoto vuoteen 1920 saakka, ja Rannikko I vuoteen 1932 saakka) oli Perämeren yhteysalusliikenteeseen tarkoitettu pieni höyrylaiva, joka rakennettiin Oulun Konepajalla järjestysnumerolla 114 ja laskettiin vesille elokuussa 1911.[1] Luovutuksen yhteydessä laivalla tehtiin koeajo Oulujokisuistosta Laitakariin, jolloin matkalla oli mukana omistajien ja konepajan edustajien lisäksi sanomalehtitoimittajia.[1]
Aluksen pituus oli 65 jalkaa ja kuusi tuumaa, suurin leveys oli 14 jalkaa ja suurin syväys kaksi ja puoli jalkaa.[2] Aluksen höyrykoneen teho oli 60 indikoitua hevosvoimaa, suurin nopeus noin kymmenen solmua (noin 18,5 km/h), ja se saattoi kuljettaa 97 matkustajaa.[2]
Vuoteen 1920 saakka alusta käytettiin pääasiassa Oulun ja Hailuodon väliseen yhteysliikenteeseen.[3] Kahdesti viikossa alus lisäksi poikkesi Lumijoella.[3] Kun Hailuodon Höyryveneosuuskunnan tilaama uusi HL Hailuoto aloitti liikennöinnin Hailuodon ja Oulun kauppatorin välillä vuonna 1920, siirtyi HL Luoto Oulun ja Iin väliselle rannikkoreitille,[4] ja sen nimeksi tuli aluksi Rannikko I ja vuonna 1932 nimi muutettiin edelleen muotoon Rannikko.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Autio, Juhani: Höyryaluksia Oulun vesillä, s. 48, 53–60. Haukipudas: Jupress, 2000.