H. F. Forsell
| H. F. Forsell | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Kuollut | mahd. 30. huhtikuuta 1918 Urjala |
| Ammatti | työmies |
| Muut tiedot | |
| Järjestö | Urjalan punakaarti |
Heikki Frans Forsell oli Urjalasta kotoisin ollut työmies, joka oli yksi Urjalan punakaartin johtomiehistä. Vuoden 1918 sisällissodan aikana hän toimi Toijalan vallankumousoikeuden puheenjohtajana ja oli osallisena lukuisten valkoisten teloituksiin. Sodan loppuvaiheessa Forsell ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä ja ruumiinsa oli päiväkausia nähtävänä Urjalan kirkolla.[1]
Toiminta sisällissodan aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forsell saapui Toijalaan ilmeisesti 26. tammikuuta Urjalan punakaartin kanssa. Vuorokautta myöhemmin paikkakunnalle saapui vielä 400–500 Tuomas Hyrskymurron johtamaa Turun punakaartilaista, jonka jälkeen Toijalaan perustettiin yksi punaisten Hämeen rintaman esikunnista. Helmikuun ensimmäiseä päivänä punakaarti erotti Toijalan nimismiehen Forsellin allekirjoittamalla määräyksellä. Uudeksi nimismieheksi hän nimitti palstatilallinen Myllymäen.[2]
Noin kolme viikkoa sisällissodan käynnistymisen jälkeen 20. helmikuuta Forsell valittiin Toijalan vallankumousoikeuden toisen osaston puheenjohtajaksi. Nimitystä oli edeltänyt vallankumousoikeuden kokoonpanoa koskeva riita sosiaalidemokraattien kunnallisjärjestön ja Toijalan punakaartin välillä. SDP ei aluksi hyväksynyt Forsellia, mutta joutui lopulta taipumaan punakaartin tahtoon. Sosialidemokraatit vastustivat Forsellin valintaa hänen vieraspaikkakuntalaisuutensa vuoksi, mutta todellinen syy saattoi kuitenkin olla Forsellin rikollinen menneisyys. Hän oli kärsinyt muun muassa kuuden vuoden kuritushuonerangaistuksen.[3]
Juho Vuoren johtama Toijalan punakaartin lentävä osasto syyllistyi sisällissodan aikana noin sadan henkilön surmaamiseen, joista suurin osa tapahtui huhtikuun jälkipuoliskolla. Käskyjä Vuorelle toimitti usein juuri Forsell. Molemmat jäivät huhtikuun lopussa kiinni Urjalassa, jossa heidät myös teloitettiin. Tarinana mukaan Forsell luvattiin vapauttaa, mikäli hän kertoisi kuinka monta miestä on tappanut. Forsellin kerrotaan vastanneen ”neljätoista”, minkä jälkeen hänet ammuttiin välittömästi. Vuoren ja Forsellin ruumiita pidettiin esillä useiden päivien ajan Urjalan ruumishuoneen edessä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tikka, Marko: Terrorin aika. Suomen levottomat vuodet 1917–1921, s. 82. Jyväskylä: Ajatus Kirjat, 2007. ISBN 978-951-20780-2-8
- ↑ Toijala 1918 (Joonas Hyyrysen päiväkirjamerkintöjä) RGJS & Co. Viitattu 18.5.2017.
- ↑ a b Hell, Juha-Pekka: Punaisen terrorin aika Toijalan tienoolla 22.1.2014. Akaan Seutu. Viitattu 18.5.2017.