Hồ Chí Minhin kaupunginteatteri
| Hồ Chí Minhin kaupunginteatteri | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Hồ Chí Minhin kaupunki, Vietnam |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | teatteri, ooppera |
| Rakennustyöt aloitettu | 1897 |
| Avattu | 1. tammikuuta 1900 |
| Suunnittelija | Félix Olivier |
 |
|
Hồ Chí Minhin kaupunginteatteri eli Saigonin oopperatalo on Ranskan siitrtomaakaudella rakennettu teatterirakennus nykyisen Vietnamin Hồ Chí Minhin kaupungissa, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Saigon. Rakennus avautui vuonna 1900. Etelä-Vietnamin itenäistyttyä sitä käytti maan kansalliskokous ja Vietnamin sodan päätyttyä se muutettiin jälleen teatteriksi.
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Hồ Chí Minhin kaupunginteatteri siajitsee Vietnamin Hồ Chí Minhin kaupungissa eli entisessä Saigonissa.> Rakennus on Đường Đồng Khởi-kadun eli alkujaan Rue Catinatin varrella Lam Sơnin aukiolla.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranskan Indokiinan hallinto pyrki alueen ranskalaistamiseen, mihin liittyi useita ranskalaistyylisiä rakennushankkeita.[2] Ranskan hallitsemassa Saigonissa oli ollut teatteri jo entuudestaan, mutta kaupunkiin haluttiin rakentaa entistä suurempi oopperatalo. Rakennustyöt alkoivat loppuvuodesta 1897. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Félix Olivier apunaan Ferret Eugene ja Ernest Guichard. Rakennuksen tyyliä innoitti Palais Garnier eli Pariisin oopperatalo.[1]
Saigonin oopperatalo avautui 1. tammikuuta 1900. Avajaisiin osallistui juhlavieraana esimerkiksi Tanskan prinssi Valdemar. Ooppera oli etenkin 1920-luvulla hyvin suosittu ajanviettopaikka etenkin ranskalaisten sotilaiden keskuudessa. Sen merkitys alkoi kuitenkin hiipua toisen maailmansodan lähestyessä viihde-elämän alkaessa keskittyä paikallisille yökerhoille muualla kaupungissa. Oopperaesitysten määrä laski ja niiden tilalla alettiin esittää konsertteja ja vietnamilaista teatteria. Oopperatalon huomattavat kustannukset alkoivat herättää kritiikkiä ja vuonna 1943 kaavailtiin sen muuttamista vain konserttisaliksi. Tämän yhteydessä rakennuksen ulkosivuun tehtiin joitakin muutoksia ja esimerkiksi lukuisia patsaita poistettiin kokonaan. Vuonna 1944 oopperatalo vahingoittui liittoutuneiden ilmaiskussa ja se suljettiin.[1]
Ranskalaiset paalsivat Vietnamiin maailmansodan päätyttyä ja Vietnam jaettiin lopulta Pohjois- ja Etelä-Vietnamiin. Vuonna 1954 teatteriin asutettiin väliaikaisesti pohjoisesta evakuoituja ranskalaisia. Maaliskuussa 1956 perustettiin Vietnamin tasavallan eli Etelä-Vietnamin perustuslaillinen kokous, joka alkoi käyttää oopperataloa kokoontumistilanaan. Perustuslaillinen kokous muuttui kansalliskokoukseksi lokakuussa 1956. Kansalliskokous käytti rakennusta aina Saigonin kukistumiseen saakka Vietnamin sodassa vuonna 1975. Oopperatalon edustan Merijalkaväen patsas revittiin alas. Sodan jälkeen rakennus muutettiin jälleen teatteriksi. Vuonna 1998 rakennuksen ulkosivu palautettiin vuotta 1943 edeltäneeseen muotoonsa Saigonin kaupunkin 300-vuotispäivien juhlallisuuksien yhteydessä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Justin Corfield: Historical Dictionary of Ho Chi Minh City, s. 84, 149, 169, 225-226. Anthem Press, 2013. ISBN 978 0 85728 235 4 (englanniksi)
- ↑ Marja-Leena Heikkilä-Horn: ”Ranskalainen siirtomaavalta Vietnamissa”, Kaakkois-Aasian historia. Gaudeamus, 2020. ISBN 978-952-345-605-1