Hồ Chí Minhin kaupunginmuseo

Hồ Chí Minhin kaupunginmuseo
Bảo tàng Thành phố Hồ Chí Minh
Tyyppi	museo
Perustettu	12. elokuuta 1978
Sijainti	Hồ Chí Minhin kaupunki, Vietnam
Koordinaatit	10°46′34″N, 106°41′59″E
Kotisivut	hcmc-museum.edu.vn
Infobox OK

Hồ Chí Minhin kaupunginmuseo (vietn. Bảo tàng Thành phố Hồ Chí Minh) eli entinen Gia Longin palatsi on museo Hồ Chí Minhin kaupungissa eli entisessä Saigonissa Vietnamissa. Vuonna 1890 valmistunut palatsi oli alkujaan nimetty keisari Gia Longin mukaan ja se oli esimerkiksi ranskalaisen siirtomaahallinnon ja myöhemmin Etelä-Vietnamin presidentin käytössä. Nykyinen museo on perustettu vuonna 1978.

Kohde

Rakennuksen julkisivua.

Sisätiloja.

Hồ Chí Minhin kaupunginmuseo sijaitsee Hồ Chí Minhin kaupungissa eli entisessä Saigonissa Lý Tự Trọngin eli entisen Rue de la Grandière -tien varrella Bến Nghén kaupunginosassa piirissä 1 (Quận 1). Rakennuksen julkisivu on koristeltu doorilaisin pylväin. Rakennuksen sisäänkäynniltä tullaan pääsaliin, jonka molemmilla sivuilla on portaikot rakennuksen toiseen kerrokseen. Palatsiin kuuluu suuri puutarha.

Museossa on ollut esimerkiksi Vietkongiin ja Saigonin kukistumiseen vuonna 1975 liittyviä näyttelyjä. Sen edustalla näytteillä on F-5-hävittäjäpommittaja, jota käytettiin palatsiin vuonna 1975 tehdyssä ilmaiskussa. Puutarhassa rakennuksen takana näytteillä on myös UH-1-helikopteri, ilmatorjuntatykki ja neuvostoliittolainen panssarivaunu. Rakennuksen edustaa on joskus tavattu käyttää hääkuvien taustana.

Palatsin alla on tunnelijärjestelmä, joka lienee rakennettu vuoden 1962 aikana. Se käsitti aikanaan esimerkiksi teräsovin suojatun komentohuoneen. Tunnelit palatsin alla ovat olleet satunnaisesti auki yleisölle.

Historia

Valokuvassa Ranskan siirtomaakaudelta 1920-luvulta.

Näytteillä oleva UH-1.

Aikanaan Vietnamin Nguyễn-dynastian keisari Gia Longin mukaan Gia Longin palatsina tunnetun rakennuksen suunnitteli ranskalainen arkkitehti Marie-Alfred Foulhoux ja sen rakennustyöt kestivät vuodesta 1886 vuoteen 1890. Rakennukseen oli tarkoitus jo varhain perustaa museo, mutta lopulta siirä tuli Ranskan Kotšinkiinan siirtokunnan kuvernöörin virallinen toimisto. Toisen maailmansodan aikana 9. maaliskuuta 1945 rakennuksen ottivat haltuunsa alueen miehittäneet japanilaiset ja rakennus oli japanilaisen kuvernöörin toimisto. 25. elokuuta 1945 valtaan nousivat kommunistit, jotka käyttivät sitä keskuksenaan etelässä.

Kommunistihallinto jäi lyhyeksi ranskalaisten palatessa maailmansodan jälkeen ja 23. syyskutua 1945 rakennuksesta tuli jälleen ranskalaishallinnon keskus. Ranskalaishallinto päättyi myöhemmin ja Etelä-Vietnamista tuli itsenäinen valtio. Maan ensimmäinen presidentti Ngô Đình Diệm käytti virka-asuntonaan nykyistä Jälleenyhdistymisen palatsia eli silloista presidentinpalatsia, kunnes kaksi ilmavoimien lentäjää tekivät 27. helmikuuta 1962 ilmaiskun presidentinpalatsille yrittäen surmata hänet. Diệm siiryi iskun jälkeen vahingoittuneesta presidentinpalatsista Gia Longin palatsiin. 1. marraskuuta 1963 asevoimien buddhalaismieliset kenraalit tekivät vallankaappauksen, jonka yhteydessä sotilaat hyökkäsivät palatsille. Ngô Đình Diệm ja hänen veljensä Ngô Đình Nhu pakenivat palatsin bunkkerimaiseen kellariin ja sieltä edelleen tunnelin kautta ulos palatsilta. Molemmat saivat surmansa myöhemmin samana päivänä Chợ Lớnin kaupunginosassa. Tunneli ei joistakin aikalaiskuvauksista poiketen kulje kuitenkaan Chợ Lớniin saakka, vaan vain parin korttelin päähän palatsista. Palatsi toimi presidentinpalatsina vuoteen 1966, jolloin valmistui uusi presidnetinpalatsi ja Gia Longin palatsissa alkoi toimia Etelä-Vietnamin korkein oikeus. Saigonin ollessa luhistumaisillaan 8. huhtikuuta 1975 Etelä-Vietnamin ilmavoimien pommikone teki yrityksen surmata presidentti Nguyễn Văn Thiệun ilmaiskulla.

Kommunistien voitettua Vietnamin sodan rakennus oli jonkin aikaa tyhjillään. 12. elokuuta 1978 kaupunginvaltuusto muutti sen nykyiseksi museoksi.