Håkan Robert Gadolin
Håkan Robert Gadolin (27. helmikuuta 1895 Riihimäki – 6. elokuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkäri.[1][2]
Gadolinin vanhemmat olivat kenraalimajuri Guido Gadolin ja Aina Helena Savander ja puoliso vuodesta 1925 Lina Margareta Johansson. Hän tuli ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1913 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1923. Lääketieteen tohtoriksi hän väitteli 1934.[3]
Gadolin oli Viipurin Sotilassairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkäri 1928–1939,[4] Helsingin yliopiston dosentti 1938–1960 ja Kivelän sairaalan korvatautien osaston ylilääkäri vuodesta 1946. Hän sai professorin arvonimen 1951.[1] Gadolin oli taiteenkeräilijä,[5] joka julkaisi elämäkerran taiteilija Einar Ilmonista (1952).[1]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Einar Ilmoni, 1952. Kangasalan erakko. WSOY.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, p. 1600. Otava 1968.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 10 (ei sivunumeroa). Otava 1967.
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 104. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ Forsius, Arno: Viipurin kaupungin lääkärikunnasta 1900-luvun alkupuolella. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Taidekoti Kirpilä.[vanhentunut linkki]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
