Hämärä- ja valoadaptaatio
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Hämärä- ja valoadaptaatiolla tarkoitetaan silmän kykyä sopeutua valaistuksen vaihteluihin. On laskettu, että valoaistimuksen voi edullisissa oloissa saada aikaan yksi ainoa sauvasoluun osunut fotoni. Toisaalta vielä biljoona kertaa suurempikin valomäärä aistitaan valona.[1] Erilaisiin valointensiteetteihin mukautumiseen kuluu aikaa. Kirkkaasta valosta hämärään mentäessä kestää joitakin minuutteja, ennen kuin alkaa nähdä kunnollisesti (valoon mukautuminen, valoadaptaatio). Osa hämärä- ja valoadaptaatiosta perustuu värikalvon lihasten toimintaan. Kirkkaassa valaistuksessa mustuainen pienenee, hämärässä suurenee. Iiris toimii siis valokuvauskoneen himmentimen tavoin ja voi säätää verkkokalvolle osuvaa valomäärää noin 1:16. Silmän herkkyys vähenee myös, kun kirkkaan valaistuksen kohteeksi joutunut rodopsiini hajaantuu. Samoin hajaantuvat todennäköisesti muutkin verkkokalvon näköpigmentit. Hämäräadaptaation aikana lisääntyy verkkokalvon valoherkkyys ilmeisesti myös siten,että jotkut gangliosolut keräävät verkkokalvon poikittaisyhteyksien avulla vähitellen impulssit yhä suuremmasta sauvajoukosta.