Gwoyeu Romatzyh
Gwoyeu Romatzyh (perint.: 國語羅馬字; yksink.: 国语罗马字; pinyin: Guóyǔ Luómǎzì) on mandariinikiinan romanisaatiojärjestelmä, jonka kehitti vuosina 1925–1926 ryhmä kiinalaisia kielitieteilijöitä, joihin kuuluivat muiden muassa Yuen Ren Chao ja Lin Yutang. Gwoyeu Romatzyh’n erityispiirre on sen tapa merkitä mandariinikiinan tooneja monimutkaisilla kirjoitussäännöillä: esimerkiksi tavu /ai/ kirjoitetaan toonista riippuen ai, air, ae tai ay. Muissa mandariinikiinan romanisaatiojärjestelmissä tooneja merkitään diakriittisin tarkkein (esimerkiksi pinyinissä āi, ái, ǎi tai ài) tai tooninumeroin (esimerkiksi Wade–Giles-järjestelmässä ai1, ai2, ai3 tai ai4).
Vuonna 1928 Gwoyeu Romatzyh’stä tuli Kiinan virallinen romanisaatiojärjestelmä, ja sillä julkaistiin sanakirjoja ja oppikirjoja. Pinyinin yleistyessä se kuitenkin jäi pois käytöstä. Se on kuitenkin vaikuttanut huomattavasti myöhempiin romanisaatiojärjestelmiin, kuten pinyiniin, ja se elää edelleen Shaanxin maakunnan romanisoidussa nimessä sen erottamiseksi Shanxin maakunnasta.
Järjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taulukoihin on merkitty tavunalkajien ja -lopettajien perusmuodot, joita voidaan muuttaa toonin mukaan.[1]
| Labiaalit | Alveolaarit | Retrofleksit | Alveolopalataait | Velaarit | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m [m] | n [n] | ||||
| Plosiivit | aspiroimattomat | b [p] | d [t] | g [k] | ||
| aspiroidut | p [pʰ] | t [tʰ] | k [kʰ] | |||
| Affrikaatat | aspiroimattomat | tz [ts] | j [ʈʂ] | ji [tɕ] | ||
| aspiroidut | ts [tsʰ] | ch [ʈʂʰ] | chi [tɕʰ] | |||
| Frikatiivit | f [f] | s [s] | sh [ʂ] | shi [ɕ] | h [x] | |
| Likvidat | l [l] | r [ɻ~ʐ] | ||||
Tavunalkajien kirjoittaminen eroaa pinyinistä affrikaattojen tz ja ts osalta, jotka kirjoitetaan pinyinissä z ja c, sekä alveolopalataalien ch ja sh osalta, jotka kirjoitetaan pinyinissä q ja x. Lisäksi retrofleksinen j kirjoitetaan pinyinissä zh.
| Kooda | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ∅ | /i/ | /u/ | /n/ | /ŋ/ | /ɻ/ | |||||||||
| Mediaali | ∅ | -y [ɨ] (-i) | e [ɤ] | a [a] | ei [ei] | ai [ai] | ou [ou] | au [au] (ao) | en [ən] | an [an] | ong [ʊŋ] | eng [əŋ] | ang [aŋ] | el [aɚ] (er) |
| /j/ | i [i] | ie [je] | ia [ja] | iai [jai] | iou [jou] (iu) | iau [jau] (iao) | ian [jɛn] | iong [jʊŋ] | ing [iŋ] | iang [jaŋ] | ||||
| /w/ | u [u] | uo/o [wo] | ua [wa] | uei [wei] (ui, wei) | uai [wai] | uen [wən] (un, wen) | uan [wan] | ueng [wəŋ] | uang [waŋ] | |||||
| /ɥ/ | iu [y] (ü) | iue [ɥe] (üe) | iun [yn] (un) | iuan [ɥɛn] (üan) | ||||||||||
Vaaleansinisellä merkityt tavunopettajat kirjoitetaan pinyinissä eri tavalla, joka on merkitty sulkuihin.
Toonien merkitseminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toonit 1, 2, 3 ja 4 (tasainen, nouseva, laskeva–nouseva ja laskeva) merkitään tavun koostumuksesta riippuen seuraavasti (suluissa esimerkkejä vastaava pinyin):
Tooni 1
- jos tavunalkaja on sonorantti (l, m, n tai r), sen perään merkitään h: rheng, mha (rēng, mā)
- muutoin käytetään perusmuotoa
Tooni 2
- jos tavunalkaja on sonorantti (l, m, n tai r), käytetään sen perusmuotoa: reng, ma (réng, má)
- i muuttuu y:ksi, jos se ei ole koodassa; yksinäinen i muuttuu yi:ksi: chyng, chyan, yng, yan, pyi (qíng, qián, yíng, yán, pí)
- u muuttuu y:ksi, jos se ei ole koodassa; yksinäinen u muuttuu wu:ksi: chwan, wang, hwo, chwu (chuán, wáng, huó, chú)
- muutoin vokaalin tai diftongin jälkeen lisätään r: charng, bair (cháng, bái)
Tooni 3
- vokaaliyhdistelmissä i muuttuu e:ksi ja u muuttuu o:ksi (ei kuitenkaan diftongeissa ie, ei, uo tai ou): chean, bae, sheau, doan, dao, shoei (qiǎn, bǎi, xiǎo, duǎn, dǎo, shuǐ)
- jos yhdistelmästä löytyy sekä i että u, näistä vain ensimmäinen muuttuu: jeau, goai, sheu (jiǎo, guǎi, xǔ)
- jos tavun perusmuoto alkaa i:llä tai u:lla, se muuttuu muotoon ye tai wo: yean, woo, yeu (yǎn, wǒ, yǔ)
- muutoin tavun keskusvokaali kahdennetaan: chiing, daa, geei, huoo, goou (qǐng, dǎ, gěi, huǒ, gǒu)
Tooni 4
- koodassa oleva i tai u muuttuu y:ksi tai u:ksi: day, suey, daw, gow (dài, suì, dào, gòu)
- koodassa oleva n tai l kahdennetaan: duann, ell (duàn, èr)
- koodassa oleva ng muuttuu nq:ksi: binq (bìng)
- muutoin vokaalin perään lisätään h: dah, chiuh, dih (dà, qù, dì)
- jos tavun perusmuoto alkaa i:llä tai u:lla, se muuttuu lisäksi y:ksi tai u:ksi: yaw, wuh (yào, wù)
Neutraali tooni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neutraalia toonia voidaan merkitä pisteellä ennen tavua: perng.yeou, dih.fang (péngyou, dìfang). Yuen Ren Chao käytti myös pientä ympyrää alaindeksissä valinnaisen neutraalin toonin merkitsemiseksi: bujyodaw (bùzhīdao tai bùzhīdào).
Lyhenteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jotkut yleiset sanat kirjoitetaan lyhennetyssä muodossa: 個/个 lukusanan tai muun määreen jäljessä kirjoitetaan -g (ge); 著/着 verbin jäljessä kirjoitetaan -j (zhe); 麼/么 kysymyssanoissa kirjoitetaan -m (me); 是 kirjoitetaan aina sh (shì); neutraalilla toonilla äännettävä 子 kirjoitetaan tz (zi).
Kahdennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavun kahdennus merkitään x-kirjaimella, ja kahden tavun kahdennus yhdistelmällä vx: shieh.x, haoshuo vx (xièxie, hǎoshuō hǎoshuō).
Poikkeukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romanisaatiojärjestelmän nimen alku kirjoitetaan poikkeuksellisesti Romatzyh eikä Luomaatzyh. Sanat 一, 七, 八 ja 不 kirjoitetaan aina toonista riippumatta i, chi, ba ja bu; toonisandhia eli toonin muutosta ympäröivien toonien vaikutuksesta ei siis oteta huomioon.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yuen Ren Chao: Mandarin Primer: An Intensive Course in Spoken Chinese. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 1967. Teoksen verkkoversio (viitattu 7. helmikuuta 2022). (englanniksi)