Gwich’init

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gwich'init
Merkittävät asuinalueet
 Kanada1 900
 Yhdysvallat1 000
Kielet gwich'in, englanti
Uskonnot anglikaanisuus, katolilaisuus, perinteinen usko

Gwich'init ovat Kanadan Luoteisterritorioiden ja Yukonin sekä Yhdysvaltojen Alaskan alueella asuva intiaanikansa. Heitä on arviolta noin 2 900. Gwich'inin kieli kuuluu athabasca-kieliin ja sillä on noin 370 puhujaa Kanadassa ja 200 Yhdysvalloissa.[1] Pohjois-Amerikan intiaanikansoista gwich'init asuttavat kaikkein pohjoisimpia seutuja.

Gwich'inimetsästäjiä piirroksessa vuodelta 1847.

Gwich'init törmäsivät eurooppalaisiin ensimmäisen kerran 1700-luvun lopulla. Enemmissä määrin eurooppalaisia alkoi tulla alueelle vuosina 1806–1836. Eurooppalaiset olivat lähinnä tutkijoita ja turkismetsästäjiä. Eurooppalaisten mukana tuli aseiden ja muiden tavaroiden mukana myös kulkutauteja, joille gwich'ineillä ei ollut vastustuskykyä. Tautien vaikutuksesta gwich'inien määrä putosi alkuperäisestä 5 400:sta noin tuhanteen. Tautien ohella määrän putoamiseen vaikutti myös gwich'inien harjoittama tyttölasten surmaaminen. Vuosisadan toisella puoliskolla paikalle tulivat myös lähetyssaarnaajat, joiden vaikutuksen myötä alkuperäiset tavat ja uskomukset paljolti hävisivät. Kanadan hallinto kiinnostui pohjoisista alkuperäiskansoista vasta 1900-luvun alkupuolella. Ensimmäiset gwich'inejä koskeneet sopimukset laadittiin vuonna 1921. Sopimusten nojalla alkuperäiskansojen oikeuksia vähennettiin taloudellisten korvausten vastineena, joihin lukeutui muun muassa turkistenmetsästysoikeudet. Yhdysvaltojen Alaskassa vastaava sopimus, Alaska Native Claims Settlement Act, astui voimaan vuonna 1971. Sopimuksella gwich'init luopuivat joistakin maaoikeuksistaan rahaa vastaan. Kanadassa gwich'init kuitenkin 1990-luvun puolella vaativat suuria maa-alueita Luoteisterritorioissa ja Yukonissa. 2000-luvun puolella huolenaiheeksi gwich'inien keskuudessa nousivat suunnitelmat öljynporauksesta ja maakaasuputkista heidän alueillaan.[2]

Gwich'iniperhe kuvattuna kotinsa ulkopuolella vuonna 1899 tai 1900.

Alun perin gwich'init jakautuivat noin yhdeksään heimoon, jotka saatettiin jakaa edelleen pienempiin alueellisiin yksiköihin. Asumismuoto vaihteli heimoittain, osan liikkuessa ja osan pysytellessä aloillaan. Talvella asuttiin puusta ja sammaleesta rakennetuissa taloissa, kun taas muina vuodenaikoina oli käytössä nahoista kyhätyt asumukset. 1900-luvulta lähtien yleistyivät kuitenkin tavallisemmat kiinteät talot. Ruokaa saatiin metsästämällä esimerkiksi karibuja ja hirviä sekä kalastamalla. Turkismetsästys oli myös elinkeinona tärkeä, ja turkiseläimiin kuuluivat esimerkiksi kanadanilves, ahma ja majava. Turkeilla saatiin taas ostettua käyttötavaraa eurooppalaisilta.[2]

Perinteiseen uskoon kuuluivat erilaiset henget, aaveet, yliluonnolliset olennot tähdissä ja kuussa sekä esimerkiksi erilaiset paikallisissa järvissä asuvat hirviöt. Gwich'init uskoivat myös uudelleensyntymiseen. Lähetyssaarnaajien tulon myötä suuri osa heistä kääntyi anglikaanisuuteen tai katolilaisuuteen, mutta perinteistä uskoa harjoitetaan yhä.[2]

  1. Gwich’in - A language of Canada Ethnologue: Languages of the World. Viitattu 14.5.2014. (englanniksi)
  2. a b c Melvin Ember, Carol R. Ember, Ian Skoggard: Encyclopedia of World Cultures - Supplement, s. 136-140. Gale Group, 2002. ISBN 0-02-865671-7 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]