Gustaf Wrede af Elimä (ruukinpatruuna)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gustaf Wrede af Elimä (4. heinäkuuta 1775 Anjalan kartano, Elimäki – 3. elokuuta 1830 Varkaus) oli suomalainen vapaaherra, everstiluutnantti ja Varkauden ruukin perustaja. Wreden vanhemmat olivat ruotsalaissyntyiset Rabbe Gottlieb Wrede af Elimä (1742–1828) ja Beata Sofia Stierncrona (1752–1775), joiden ainoa eloon jäänyt lapsi hän oli. [1]tarvitaan parempi lähde Äiti kuoli vain muutama viikko pojan syntymän jälkeen.[2] Isä meni uusiin naimisiin Eva Christina Creutzin (1757—1796) kanssa ja heille syntyi 1778—1783 neljä lasta, jotka kaikki elivät aikuisiksi.[3]

Wredestä tuli Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin vänrikki 1788 ja luutnantti 1791, Uudenmaan prikaatin jääkäripataljoonan kapteeni 1796 sekä kuninkaan yliadjutantti ja majuri 1802. Hän erosi armeijasta everstiluutnanttina. Wrede omisti vuoteen 1824 saakka Villikkalan kartanon sekä Anjalan kartanon, jonka hänen perillisensä myivät 1837.[4]

Wrede oli hoitanut 1814 lähtien velipuolensa Fabianin Kosulanniemen tilaa Varkaudessa, joka oli tämän vaimon Anna Maria Grotenfeltin perintöä. Vuodesta 1828 Wrede omisti itse tilan.[5]

Wrede sai 20.4.1815 Suomen senaatilta luvan Varkauden ruukin perustamiseen. Hän rakensi Varkauden Huruskosken (nyk. Voimakanava)[6] ja Ämmänkosken läheisyyteen masuunin ja kankirautapajan sekä myöhemmin myllyn ja verkatehtaan. Ruukki käytti järvimalmia takkiraudan valmistukseen, mutta lähiseudun järvimalmi osoittautui puutteelliseksi laadultaan ja määrältään. Järvimalmia jouduttiin tuomaan kauempaa ja tämä heikensi ruukin kannattavuutta ja raudan tuotanto jäi vähäiseksi. Wrede myi 1820-luvulla puolet ruukista Gabriel Lindeqvistille, mutta joutui käyttämään saamansa rahat velkojensa maksuun. Wreden perilliset myivät ruukin vuonna 1834 Erik Johan Längmanille ja Paul Wahlille. [7]

Wrede oli naimisissa 1799 lähtien everstiluutnantti Georg Fredrik Tigerstedtin tyttären Fredrika Lovisa Tigerstedtin (1780–1814) kanssa ja vuodesta 1816 lähtien sveitsiläisen sotilaslääkäri Peter Anton Lamonin tyttären Catharina Elisabet Lamonin (1796–1831) kanssa. Hänellä oli ensimmäisestä avioliitosta viisi ja toisesta seitsemän lasta, joista neljä eli aikuisiksi.[8][9]

Kuuluisia lapsia olivat kenraalimajuri Alexander August Peter Wrede af Elimä (1820–1897), hovineuvos Carl Gustaf Wrede af Elimä (1824–1868) ja majuri Vilhelm Otto Casper David Wrede (1827–1878). Hänen vanhin poikansa vapaaherra Rabbe Fabian Gustaf Wrede (1802–1837) käänsi ruotsiksi Paul van Suchtelenin ranskankielisen teoksen Suomen sodasta 1808–1809 nimellä Kriget emellan Sverige och Ryssland åren 1808 och 1809. Vuonna 1835 ilmestynyt käännös otti huomioon ensimmäisenä suomalais-ruotsalaisen näkökulman Suomen sotaan kohdistuvassa tutkimuksessa.[10]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Geni.com : Gustaf Wrede af Elimä
  2. ↑ Beata Sofia Stierncrona geni_family_tree. Viitattu 11.12.2021.
  3. ↑ Eva Christina Creutz geni_family_tree. Viitattu 11.12.2021.
  4. ↑ Adelsvapen-Wiki : Friherrliga ätten Wrede AF ELIMÄ nr 44, taulu 40
  5. ↑ Teollisuuden tekijät I, Gustaf Wrede Teollisuuden tekijät I, Gustaf Wrede. Arkistoitu 11.12.2021. Viitattu 11.12.2021.
  6. ↑ Historiaa Visit Varkaus. Arkistoitu 11.12.2021. Viitattu 11.12.2021.
  7. ↑ Varkauden museot 16.1.2015 : Teollisuuden tekijät I, Gustaf Wrede (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Catharina Elisabet Lamoni geni_family_tree. Viitattu 11.12.2021.
  9. ↑ Fredrika Lovisa Tigerstedt geni_family_tree. Viitattu 11.12.2021.
  10. ↑ Autio, Veli-Matti (30.7.2007). Wrede (1200 - ). Kansallisbiografia.
  11. ↑ Matomäki, Merja. Wrede.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gustaf_Wrede_af_Elimä_(ruukinpatruuna)&oldid=22166711”