Gustaf Ranin
Gustaf Emanuel Ranin, aik. Kustaa Raninen (2. syyskuuta 1825 Sääminki – 30. lokakuuta 1896 Kuopio[1]) oli Kuopion ensimmäisiä tukkukauppiaita ja laivanvarustaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen (1875).[2][3]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gustaf Ranin syntyi posteljooni Lars Ranisen ja hänen vaimonsa Henrikan (toisissa lähteissä Fredrika) o.s. Mahlbergin perheeseen Säämingissä nykyisen Savonlinnan-Punkaharjun alueella. Ranin harjoitti kauppaa aluksi ostamalla maaseudun tuotteita – voita, talia ja tervaa – ja kokoamalla niitä tukkueriksi, jotka hän toimitti Viipuriin ja Pietariin, missä ne vaihdettiin maaseudulla tarvittuihin hyödykkeisiin kuten suolaan, sokeriin ja kahviin. Hänen nimeään kantava kauppahuone perustettiin vuonna 1852.
Ranin aloitti teollisen viinanpolton 1859. Hänen kumppaninaan siinä oli toinen kauppias, Rurik Kellgren. ”Gust. Raninin”, kuten hänen nimensä kirjoitettiin liikkeen nimessä, toimialoihin kuuluivat myöhemmin erityisesti myllyt, polttimoteollisuus sekä panimot. Pääomat ja perusta teollisuudelle tulivat maalaistavaran välityksestä ja tukkukaupasta.
Mestari-, Rautakoura-, Puijo- ja Torni-olutta valmistanut Raninin olut- ja virvoitusjuomatehdas Kuopiossa päätyi vuonna 1972 Valiolle, joka lopetti 112 vuotta toimineen panimon kannattamattomana 1977. Sen osuus Suomen olutmarkkinoista oli tuolloin yhden prosentin luokkaa.[4][5][6]
O. Y. Gust. Ranin oli myös laivanvarustaja. Sen lipun alla purjehtivat Aino, Wellamo, Wipunen, Panu ja Koljonniemi. S/S Wipunen on edelleen yhtiön omistuksessa liikennöintikuntoisena.
Gustaf Raninin veli Lars Gustav eli Lassi oli näyttelijä Helge Raninin isä ja Matti Raninin isoisä.[7]
Teatterineuvos Matti Ranin kertoo isosetänsä Gustaf Raninin yrityksen tuotteiden joutumisesta savolaisen huumorin kohteeksi: "Raninin olut oli kuuluisaa vähän kauempanakin. Olutpullon etiketissä luki VALMIST. GUST. RANIN. Savolaiset antoivat oluelle lempinimen ’valmist kust’.”[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pohjois-Savon muisti: Gustaf Ranin
- Väänänen, Kyösti 1955. Kauppaneuvos Gust. Raninin vanhemmat ja sisarukset. Genos 26 (1955), s. 127-128 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ranin, Matti 2004. Käsi otsalla! Helsinki:Teos
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://www.geni.com/people/Gustaf-Emanuel-Ranin/6000000002833545962
- ↑ Gustaf Ranin Biografiasampo. Viitattu 12.7.2022.
- ↑ Väänäsen (1955) mukaan Gustaf Raninin syntymävuosi on "Savonlinnan kirkonkirjain mukaan 1823, Kuopion hautakiven, ym. tietämänä 1825"
- ↑ Valio lopettaa panimonsa. Ranin jäi kolmen suuren hintataiston jalkoihin. Helsingin Sanomat, 13.9.1977, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Puijo-olutta on jälleen saatavana Ravintolamestarit. Viitattu 28.1.2023.
- ↑ Tuomi-Nikula, Jorma: Kolmen suuren hallussa 84 % olutmarkkinoista. Helsingin Sanomat, 27.2.1977, s. 29. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Käsi otsalla! : näyttelijän maailma niin kuin hän sen muistaa - eli ei auta itku markkinoilla. Helsinki: Teos, 2004. ISBN 951-851-008-3 (suomeksi)
- ↑ Arvonen, Margit: Vauvana ensimmäiseen rooliin. (kohdehenkilö Matti Ranin) Iltalehti.fi, 2.4.2007. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fagerlund, Bengt 1998. Kuopion legendaariset kauppaneuvokset Gust. Ranin, Herman Saastamoinen, Birger Hallman, Lauri Hallman. Kuopio : Kuopion Isänmaallinen Seura
- Hietakari, Eero 1952. Osakeyhtiö Gust. Ranin: Savon vanhin kauppahuone 1852–1952. Kuopio.
- Karttunen, K .I. 1945. Saimaan höyrylaivaliikenteen 100-vuotishistoria. Helsinki.
- Kauranne, Jouko 2002. Oy Gust. Ranin 150 vuotta, kappale pohjoissavolaisen teollisuuden ja kaupan historiaa. Oy Gust. Ranin.
- Mäkitalo, Katja 2002. Kehittyvän johtajuuden jalanjäljillä kauppaneuvos Gust. Raninin henkilökuva johtajana. Kuopio : Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, liiketalouden Kuopion yksikkö
- Toivanen, Pekka 2000. Kuopion historia 2. Jyväskylä.
