Gustaf Fröding

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gustaf Fröding

Gustaf Fröding (22. elokuuta 1860 Alster, Ruotsi – 8. helmikuuta 1911 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen runoilija, Ruotsin uusromantiikan merkittävimpiä. Hän kehitti laulullista runoutta.[1]

Fröding ilmentää runoissaan vapaamielistä, demokraattista ja humanistista ajattelua. Hän kuvaa eläytyvästi ja myötätuntoisesti heikkoja ja sortuvia ihmisiä. Viittauksia raamatullisiin ja antiikin aikaisiin teemoihin on hänen teksteissään runsaasti. Hän uudisti runomittojen käyttöä ja toi musiikillisuutta runouteen.[2]

Frödingin esikoiskokoelma oli Guitarr och dragharmonika (1891), jonka ilmestymistä olivat edeltäneet sekalaiset opinnot Uppsalan yliopistossa. Fröding poti psyykkistä sairautta ja oli ajoittain parantolassa, jossa esikoiskokoelmakin syntyi.[1] Esikoisteos herätti lukijoiden keskuudessa suurta ihastusta humoristisilla ihmiskuvillaan.[2]

Frödingin taiteellisesti merkittävin runokokoelma on Stänk och flickar (1896). Se johti syytteeseen sukupuolimoraalin loukkaamisesta. Pahennusta herättäneet säkeet poistettiin myöhemmistä painoksista, vaikka oikeuden päätös oli vapauttava. Seuraavina vuosina sairaus kävi vaikeammaksi mutta silti Fröding jatkoi kirjoittamista. Fröding on lukijoiden suosiossa nykypäivinäkin, ja siinä suhteessa hän eroaa aikakautensa muista ruotsalaisista runoilijoista.[2]

En ghasel
(kokoelmasta Gitarr och dragharmonika)

Jag står och ser på världen genom gallret;
jag kan, jag vill ej slita mig från gallret,
det är så skönt att se, hur livet sjuder
och kastar höga böljor upp mot gallret,
så smärtsamt glatt och lockande det ljuder,
när skratt och sånger komma genom gallret.

Det skiftar ljust av asp och al och björk,
där ovanför står branten furumörk,
den friska doften tränger genom gallret.
Och över viken vilket präktigt sken,
i varje droppe är en ädelsten,
se, hur det skimrar härligt genom gallret!

Det vimlar båtar där och ångare
med hornmusik och muntra sångare
och glada människor i tusental,
som draga ut till fest i berg och dal;
jag vill, jag vill, jag skall, jag måste ut
och dricka liv, om blott för en minut,
jag vill ej långsamt kvävas bakom gallret!

Förgäves skall jag böja, skall jag rista
det gamla obevekligt hårda gallret
— det vill ej tänja sig, det vill ej brista,
ty i mig själv är smitt och nitat gallret,
och först när själv jag krossas, krossas gallret.

Gaseeli
(Gustaf Fröding: Valikoima runoja, 1915, suom. Valter Juva)

Ma mailmaa katson läpi ristiraudan;
en poistua voi luota ristiraudan,
on kumma luoda silmäys elonvuokseen,
min kuohut hyrskyin käy luo ristiraudan;
niin tuskan-riemukkaasti kutsuin luokseen,
soi naurut, soitot läpi ristiraudan.

Käy lehteen hentoon koivut, lepät haan,
luo harjun hongat tummaa varjoaan,
saa tuoksut raikkaat läpi ristiraudan.
Veet lahden siintää, soiluu helottain,
kuin helmien on hohde pisarain,
nään ihmeväikkeen läpi ristiraudan.

Siell’ laivat liukuu pois, ja loittoa
soi laulut, kuuluu torvisoittoa,
tuoll’ ilomielin kansa tuhansin
käy maihin, metsiin kevään juhlihin;
mun pitää, täytyy, tahdon päästä pois,
vaikk’ elämää vain hetken sielu jois,
ma riutumaan en jää taa ristiraudan.

Mut turhaan tempoa ja turhaan kääntää
koen vanhaa salpaa vankan ristiraudan,
sit’ en voi taivuttaa, en poikki vääntää,
– taotuks itseeni nään ristiraudan,
kun itse murrun, murran ristiraudan.

Suomeksi julkaistut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frödingiltä on julkaistu suomeksi seuraavat kokoelmat.[1] Lisäksi yksittäisiä runoja on julkaistu useissa antologioissa[3].

  • Valittuja runoja. Suomentanut Yrjö Weijola. Tarkastanut ja lyhyellä luonteenkuvauksella varustanut Kasimir Leino. Helsinki: Otava, 1895.
  • Runoja, suom. Larin Kyösti. Tampere : K. Kaatra, 1908. Sarja: Markan kirjasto n:o 11.
  • Runoja ja murrejuttuja, 1912, suom. Larin Kyösti
  • Valikoima runoja, 1915, suom. Valter Juva)
  • Värmlannin lauluja: Valikoima runosuomennoksia. (Toimittanut Hannes Korpi-Anttila) Suomentanut Hannes Korpi-Anttila ym.. Porvoo: WSOY, 1952.
  • Runoilija Wennerbom ja muita runoja. (Suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Ilpo Tiihonen) Helsinki: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13843-6
  • Runo "Ja härkiä mull' oli kuus", Suom. Sauvo Puhtila, Hki: Fazer, 1970, Sarja: Fazerin mieskuorosarja 31

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Otavan kirjallisuustieto, Otava, 1990, sivu 229.
  2. ↑ a b c Otavan suuri Ensyklopedia, 2. osa, s. 1391–1392, art. Fröding. Otava, 1977. ISBN 951-1-04170-3
  3. ↑ Gustaf Fröding Lahden kaupunginkirjaston sivulla (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gustaf Fröding.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gustaf_Fröding&oldid=22761010”