Gunvor Kerkkonen
| Gunvor Kerkkonen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. elokuuta 1903 Helsinki |
| Kuollut | 14. tammikuuta 2002 (98 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Suomen keskiajan historia |
Gunvor Helena Amalia Kerkkonen, o.s. Holmberg (8. elokuuta 1903 Helsinki – 14. tammikuuta 2002 Helsinki[1]) oli suomalainen historiantutkija. Hänen alaansa oli Suomen keskiajan historia. Hän väitteli Åbo Akademissa vuonna 1945 tutkimuksella Västnyländsk kustbebyggelse under medeltiden.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gunvor Kerkkosen vanhemmat olivat Mårten Holmberg ja Helena Josefina Österman ja puoliso vuodesta 1930 valtionarkistonhoitaja Martti Kerkkonen. Gunvor Kerkkonen tuli ylioppilaaksi 1920 ja valmistui diplomiekonomiksi 1922 ja filosofian maisteriksi 1927.[2]
Kerkkonen oli 1947–1958 Tieteellisten seurain kirjaston hoitaja ja 1959-1969 Svenska handelshögskolanin kirjaston hoitaja. Hän toimi 1954–1964 Åbo Akademissa historian dosenttina ja 1961–1972 Svenska handelshögskolanin taloushistorian dosenttina. Kerkkonen tutki Suomen keskiajan asutushistoriaa ja kirjoitti keskiajasta useisiin kunnanhistoriikkeihin. Hänelle myönnettiin 1968 professorin arvonimi.[1]
Findia ja Hestia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän tuo julkaisussa Historisk Tidskrift för Finland (1945) esiin käsityksen, että Suomen ja Viron katsottiin vuonna 1120 olleen Ruotsin maakuntia ja että ruotsalainen lähetystyö oli jo tuolloin ehtinyt vaikuttaa näihin seutuihin. Käsityksen perusteena hän esittää kaksi nimeä "Findia" och "Hestia" tekstissä Nomina insularum de regno sueuorumin merkinnässä katolisen kirkon maakunnista vuodesta 1120. Jöran Sahlgren tulkitsee Hestian Viroksi ja lisää, "jos Hestia on Viro, voi Findia varmaankin olla Finland (Suomi)". Findian ja Hestian on tulkittu myös tarkoittavan Finnvedeniä ja Gästriklandia. Curt Weibull pitää ruotsalaista lähetystyötä tuohon aikaan epäuskottavana, koska Ruotsi itse oli tuolloin lähetyskenttä.[3]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Västnyländsk kustbebyggelse under medeltiden. 1. Padis kloster i nyländsk medeltid. 2. Hangethe-Purkal, västnyländskt 1200-tal, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1945, http://www.sls.fi/sv/utgivning/vastnylandsk-kustbebyggelse-under-medeltiden (väitöskirja)
- Bondesegel på Finska viken. Kustbors handel och sjöfart under medeltid och äldsta Wasatid, Svenska litteraursällskapet i Finland, Helsingfors 1959, http://www.sls.fi/sv/utgivning/bondesegel-pa-finska-viken
- Borgare och bondeseglare : handelssjöfart på Reval genom och i SV-Finlands skärgård under tidigt 1500-tal : kring tvenne skuldböcker notismaterial detaljutredningar och reflexioner, Historiallisia tutkimuksia (Suomen Historiallinen Seura); 106. Helsinki 1977
- Farmän från Björkö och Karelska Näset. Handelssjöfart innerst i Finska viken under 1500-talet, Historiallinen arkisto 85. 1985, 164 s.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Gunvor Kerkkonen. Uppslagsverket.fi viitattu 12.1.2017
- ↑ Pentti Huovinen, L. Arvi P. Poijärvi, Keijo Virtanen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1970, s. 398–399. Helsinki: Otava, 1970.
- ↑ Curt Weibull, Historiska problem och utvecklingsliner. Aldus/Bonnier: Stockholm 1962, s. 184
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
