Guðni Thorlacius Jóhannesson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Guðni Thorlacius Jóhannesson
Guðni vuonna 2022
Guðni vuonna 2022
Islannin 6. presidentti
Pääministeri Sigurður Ingi Jóhannsson
Bjarni Benediktsson
Katrín Jakobsdóttir
Edeltäjä Ólafur Ragnar Grímsson
Seuraaja Halla Tómasdóttir
Henkilötiedot
Syntynyt26. kesäkuuta 1968 (ikä 56)
Islanti Reykjavik, Islanti
Kansalaisuus Islanti islantilainen
Vanhemmat Jóhannes Sæmundsson
Margrét Thorlacius
Puoliso Elín Haraldsdóttir (1995–?)
Eliza Jean Reid (2004–)
Lapset 5
Tiedot
Puolue sitoutumaton
Tutkinnot Warwickin yliopisto
Islannin yliopisto
St Antony's College (Oxford)
Queen Maryn yliopisto
Aiheesta muualla
gudnith.is

Guðni Thorlacius Jóhannesson ([ˈkvʏðnɪ ˈtʰɔrlaˌsiːʏs ˈjouːhanɛsɔn], suomalaisittain [kvydni];[1] s. 26. kesäkuuta 1968 Reykjavik) on islantilainen historiantutkija ja poliitikko. Guðni toimi maansa presidenttinä elokuusta 2016 elokuuhun 2024. Ennen valintaansa hän oli historian apulaisprofessori Islannin yliopistossa ja politiikan kommentaattori. Guðni oli sitoutumaton ehdokas vuoden 2016 presidentinvaalissa.[2]

Guðni on kirjoittanut useita kirjoja Islannin historiasta ja historiallisista henkilöistä[3].

Tausta ja yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guðnin äiti on journalisti ja opettaja Margrét Thorlacius. Hänen isänsä Jóhannes Sæmundsson oli liikunnanohjaaja. Jóhannes kuoli vuonna 1983. Hänellä on kaksi veljeä.

Guðni suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1987 Reykjavíkissa. Hän valmistui historian ja yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 1991 Warwickin yliopistosta. Tämän jälkeen hän opiskeli yhden vuoden saksan kieltä Bonnin yliopistossa. Vuosina 1993–1994 hän opiskeli venäjää Islannin yliopistossa. Vuonna 1997 hän valmistui filosofian maisteriksi Islannin yliopistosta. Hän jatkoi opintojaan St. Antony’s Collegessa, Oxfordissa. Vuonna 2003 hän suoritti tohtorintutkinnon Lontoon yliopistossa (Queen Mary).

Guðni pelasi nuoruudessaan käsipalloa Garðabærissä. Hänen veljensä Patrekur Jóhannesson on pelannut käsipalloa maajoukkuetasolla.

Guðni työskenteli Britannian kirjeenvaihtajana Islannin yleisradiolle 2000–2001 sekä assistenttina Lontoon yliopistossa 2002–2003. Hän on kääntänyt neljä Stephen Kingin teosta islannin kielelle vuosina 1992–1997.

Guðnin toinen puoliso, kanadalainen Eliza Reid on koulutukseltaan historioitsija. Heillä on neljä lasta. Guðnillä on lisäksi yksi lapsi aiemmasta liitosta Elín Haraldsdóttirin kanssa.[3]

Guðni Jóhannesson on kaukaista sukua sekä Donald Trumpille että Barack Obamalle. Guðni ja Trump ovat molemmat Haakon V Maununpojan jälkeläisiä[4][5][6]

Guðni ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, mutta kasvoi katolilaisessa kodissa. Hän erosi kirkosta, koska ei ollut tyytyväinen kirkon reagointiin papiston keskuudessa julki tulleiden hyväksikäyttösyytösten jälkeen.[7]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guðni vieraili Suomessa 31. toukokuuta ja 1. kesäkuuta 2017.[8]

Toisen vierailunsa Suomeen Guðni teki toukokuussa 2024. Tuolloin hänet nimitettiin myös Oulun yliopiston kunniatohtoriksi yliopiston 12. promootiossa.lähde?

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Islannin henkilönnimet (pdf) Kielikello. Arkistoitu 8.3.2022. Viitattu 6.6.2023.
  2. Islannin uudeksi presidentiksi nousee odotetusti Guðni Th. Jóhannesson – valta vaihtuu ensimmäistä kertaa 20 vuoteen Helsingin Sanomat. 25.6.2016. Viitattu 8.11.2016.
  3. a b Forseti.is: Guðni Thorlacius Jóhannesson CV forseti.is. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
  4. Donald Trump is related to most Icelanders and Danish and Norwegian Royalty Iceland Monitor. Viitattu 5.6.2023.
  5. Exclusive interview with the President of Iceland: Guðni Th. Jóhannesson All Things Iceland. 16.10.2021. Viitattu 5.6.2023. (englanniksi)
  6. Geta tengt sig við Bandaríkjaforseta Morgunblaðið. 29.11.2016. Viitattu 5.6.2023. (islanti)
  7. Guðni Th sagði sig úr kaþólsku kirkjunni Hringbraut. Arkistoitu 2016. Viitattu 6.6.2023. (islanti)
  8. Savon Sanomat viitattu 24.5.2017
  9. History of the Order of the Falcon Forseti Íslands. 2023. Viitattu 5.6.2023. (englanniksi)
  10. Modtagere af danske dekorationer Kongehuset. 2023. Viitattu 5.6.2023. (tanska)
  11. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat Ritarikunnat. 9.10.2020. Viitattu 5.6.2023.
  12. State Visit from Iceland The Royal House of Norway. 21.3.2017. Viitattu 5.6.2023. (englanniksi)
  13. Statsbesök från Island – dag 1 Sveriges kungahus. 2018. Arkistoitu 2019. Viitattu 6.6.2023. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]